Juhannusta kotosalla

Oltiin tänä vuonna juhannuksena vaan kotona. Torstaina oli vielä kolmeen asti töissä, lapset ja mies tulivat hakemaan minut työpaikalta. Siitä suunnattiin Linnanmäelle. Siellä vietettiin Rollepellen päivää ja rannekkeita sai kaksi yhden hinnalla. Reilu kolme tuntia me saatiin siellä aikaa kulumaan. Ja olis mennyt enemmänkin, mutta paikka meni kiinni. 

Pienempi pääsi pari kertaa munajunaan ja muuten oltiin leikkipuistossa. E laski ekaa kertaa niin, että kiipesi itse portaat ylös ja tuli liukumäkeä itse alas. 

Perjantai oltiin vaan kotosalla ihan iisisti ja grillailtiin. 

Lauantaina mies aloitti pihan puoleisten ikkunakarmien maalaamisen, jossa riittikin hommaa koko päivälle ja seuraavallekin. Itse puuhailin vähän pihalla. Meillä saavuttaa mökkitunnelman ihan vaan olemalla omassa pihassa. Kaikkina kauniina kesäpäivinä jossain päin korttelia joku ajaa nurmikkoa, tai grillaa tai lapset pulikoivat altaissa. Koko ajan kuuluu ääniä ja ilmassa leijailee tuoksuja, jotka voisi yhdistää mökkielämään, varsinkin näin koko aiemman ikänsä kerrostalossa asuneena. Hankin vielä vähän aikaa sitten tikkataulun, niin rentouttava mökkifiilis on taattu. 

Lauantai oli tosiaan hurjan kuuma päivä ja koko päivän kuului polskintaa, kun kolmessa pihassa oli lapsille viritetty kahluualtaat. Pienin uiskenteli vaan omassa pihassa, kun isompi oli naapurissa. 

Sunnuntaille oli luvattu myös kuumaa ja sadetonta säätä. Lähdin äitini kanssa pyörähtämään Tallinnassa pikaisella päiväristeilyllä. Kun päästiin satamaan, alkoi sataa kuin saavista kaatamalla ja kastuttiin parissa minuutissa ihan läpimäriksi. Onneksi kaupungista löytyy vaatekauppa, joten haettiin samantien uudet vaatekerrat molemmille. Sitten ei juuri muuta ehdittykään maissa tekemään, lapsille muutamat vaatteet ja takaisin taksilla satamaan, edelleen kaatosateessa. Ja kun laiva lähti satamasta, sade loppui samantien. 

Ihana rentouttava juhannus ja monenmoista puuhaa. Nyt vielä kaksi viikkoa töitä ja sitten voi alkaa kunnolla lomailemaan. Tosin kotona olemme pääasiassa edelleen ja mikäs sen parempaa! 

Miniloma

Taas oli aika pienelle irtiotolle arjesta, kun suunnattiin parhaan ystävän kanssa Helsinkiin. Pääasiallisena kohteena oli tällä kertaa Antti Tuiskun Petoshow. Tavaksi on jo tullut bookata näille reissuille hotellihuone, joten ensin käytiin kirjautumassa sisään jo ehkä hieman uudistusta kaipaavaan Sokos hotelli Presidenttiin. 

Ennen keikkaa oli muutama tunti luppoaikaa, joten lunastin parin vuoden takaisen joululahjani ja käytiin Kakkugalleriassa nauttimassa kakkubuffetista. Kaikki kakut maistuivat lähestulkoon samalta ja kakkujen koostumuskin toisti itseään. Lempparit olivat porkkanakakku ja passionjuustokakku. Saatii me kuitenkin 12 kakkupalaa kahteen pekkaan tuhottua. Ja sen jälkeen oli kyllä olokin sen mukainen. 

Itse keikka oli hyvä ja Hartwalli ihan täyteen ahdettu.  

Koska alamme selkeästi tulla vanhoiksi, ei keikan jälkeen yöelämä enää houkutellut. Koukattiin asemalta vähän iltapalaa ja suunnattiin huoneeseen. Kiva muuten, että aseman kulmille on tullut niin paljon kaikkia erilaisia ruokakojuja, ettei aina tarvii kurvata Mäkkärin kautta. Mikäs sen parempaa, kuin kääriytyä peiton alle katselemaan jotain turhanpäiväistä tv-ohjelmaa, joita ei kotona juuri koskaan ehdi katsomaan. Valvottua tuli kuitenkin taas liian myöhään. 

Huolimatta myöhäisestä nukahtamisajasta, sisäinen kello herätti seitsemän tienoilla. Hyvä niin, koska oltiin kaavailtu juoksulenkkiä heti aamukahdeksaksi. Ja koska taivaalta ei tullut mitään märkää alas, vedettiin juoksukamppeet niskaan ja lähdettiin kiertämään Töölönlahtea. Juoksu ei kovin hyvin yllättäen taaskaan kulkenut, mutta parin kilsan juoksun jälkeen kierrettiin sitten vielä kävellen. Ja vähän jumpattiin jumppapisteillä ja hotellille mennessä ravattiin vielä vastaantulevissa portaissa. 

Kerrankin aamupala pysyi suht maltillisena ja terveellisenä.

Yleensä tykkään juosta yksin, mutta käveleminen ja reippailu muutenkin hyvässä seurassa oli kyllä paljon yksin puurtamista mukavampaa. Parasta on se, että molemmilla on samanlaiset elämänvaiheet menossa ja lapset ovat samanikäisiä. Tulikin juteltua mm. lasten koulunkäynneistä ja tulevaisuuksista muutenkin.

Oopperatalon takaa löydettiin ihan mahtava leikkipuisto, joka ei ollutkaan ihan pienille lapsille suunnattu. Kiipeiltiin puistoon rakennettu rata ja siinä oli haastetta kyllä ihan tarpeeksi. Muutaman kerran meinasin jäädä telineille killumaan. Ehdottomasti paikka, jonne pitää mennä A:nkin kanssa, kunhan seuraavan kerran mennään Helsinkiin. 

Pääsiäisen puuhat

Vaikka olen itse kaikki päivät kotona, tuli viime viikonlopun neljän päivän pääsiäisloma kuitenkin ihan tarpeeseen. Kiva, että mieskin sai olla neljä päivää kotona, eikä ollut mitään velvoittavia aikatauluja. Pari ekaa päivää meni ihan vaan kotosalla ja säätkin olivat vähän huonot. 

Sunnuntaina suunnattiin Fiskarsiin, kun oli luvattu hyvää säätä. Aurinko pysyi kuitenkin visusti pilven takana ja koko reissun oli k-yl-m-ä. Lapset eivät kuitenkaa valittaneet ja eipä sitä liikkuessa ja leikkiessä niin kylmä olekaan. 

Sorsat saivat koko paketillisen ranskanleipää. 

Ja kun Fiskarsissa kerran käytiin, piti tietenkin käydä myös Petris Chocolate Roomissa. Otettiin kakkuja vähän joka laatua.  

 

Maanantaina paistoi sitten jo vihdoin myöskin se luvattu aurinko. Meillä oli suuntana Korkeasaari. Kuten myös aikamonella muulla. Ensimmäisen kerran joutui Korkeasaaren lippuluukulla jonottamaan puolisen tuntia.

Edellisestä käyntikerrasta oli jo jonkun verran aikaa ja sinne oli ilmestynyt uusia patsaita vähän sinne ja tänne. Kivoja yksityiskohtia, varsinkin tämä sisäänpääsyn luona ollut 6-metrinen laiskiainen.

 

Koska ei ollut liian kuuma, kuten aina kesällä, eläimiä näkyi ihan kivasti. Kohokohta oli ehkä karhujen ruokinta. Itse ruokailu oli melko laiskaa puuhaa, mutta ennen sitä karhujen leikkejä oli mukava seurata. E oli ihan innoissaan karhuista, osoitteli niitä ja hoki "pappa, pappa".

Toki syömässäkin piti käydä. 

Leijonatkin olivat kerrankin lähellä.

Kulttuuria hiihtolomalla

Viime viikon hiihtoloma tuli ihan tosi tarpeeseen. Eskaria ei ollut ja kaikki harrastuksetkin olivat viikon tauolla. Oli mukava ihan vaan olla kotona ilman pakollisia menoja. Kirppispöytä oli varattuna hiihtolomaviikolle, joten pöytää käytiin siivoilemassa. Tiistaina suuntasimme Kaapelitehtaalle Teatterimuseoon. Siellä suunnalla ei oltu käyty ja meiltä pääsikin ihan tosi kätevästi melkein ovelta ovelle kahdella bussilla. Museossa oli hiihtoloman kunniaksi Teatterikissan lomaseikkailu, jossa piti ratkaista kadonneen kultarahan arvoitus. Tehtävät olivat ihan kivoja ja saatiin arvoitus ratkaistua. 

Museossa oli myös kaikkea teatteriin liittyvää, sai esim. kokeilla erilaisia teatteriasuja, kuunnella satuja, testailla äänitehostepöytää ja tehdä oman sääennustuksen. 

Muuta varsinaista ohjelmaa ei viikolle ollut. A oli muutaman yön mummolassa ja Paloheinässä käytiin laskemassa mäkeä.

Nyt on arki taas alkanut lomailun jälkeen. Kalenteri on aika täynnä kaikkea menoa ja puuhaa. Alkoipa meillä vielä pienimmän kanssa yksi uusikin harrastus tänään eli värikylpy. Sen lisäksi käymme kahdessa muskarissa viikottain. A käy uimakoulussa ja voimistelussa. Ja onpa meillä aikuisillakin jotain ihan omaa, toisella koripallo ja toisella luistelu. Mutta nyt pitää harrastaa, kun siihen on aikaa. Voipi olla, että kun työt taas jossain vaiheessa alkavat, ei aikaa, eikä intoa jää mihinkään ylimääräiseen. 

 

Jäällä

Eilen uhmattiin pakkasta ja nautittiin kauniista talvisäästä. Eikä kenelläkään tullut kahden tunnin ulkoilun aikana edes kylmä. Pikkusisko nukkui koko reissun vaunuissa monen vällyn alla. Isosisko jaksoi luistella peräti 10 minuuttia, mutta tärkeintä, että saa usein, vaikka pieniä hetkiä kerrallaan tuntumaa luisteluun, niin se alkaa pikku hiljaa sujua. Jää oli tosin todella huonossa kunnossa, että eipä siinä kovin hyvin pystynyt itsekään luistelemaan. Itse jatkoin vielä hetken sen jälkeen, kun A oli meni leikkimään viereisen koulun pihalle.

Yoga for athletes

Taas on löytynyt laji, joka tuntuu omalta. Elixian uusi vähän erilainen joogatunti on vienyt mukanaan. Ensimmäinen kerta oli ihan katastrofi ja tuntui, että tätä ei koskaan enää. Palasin kuitenkin vielä toiste kokeilemaan ja koska seuraava kerta oli huomattavasti edellistä helpompi, jatkoin käymistä. 

Tunnilla tehdään joogasta tuttuja liikkeitä, mutta reippaan musiikin siivittämänä reippaaseen tahtiin, eikä hengitysten tahtiin. Erityisesti tunnin tavoitteena on lisätä koko kehon liikkuvuutta, mutta on se myös fyysisesti raskas ja kuormittava tunti muutenkin. Siitä huomaa, että tunti on mielekäs, että saatan vilkaista kelloa vasta, kun tuntia on jäljellä enää 10 minuuttia. Aika menee siis todella nopeasti. Muilla tunneilla kun saatan odottaa niiden loppumista jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.  

Tunti on myös palkitseva. Koskaan ne ole muilla tunneilla huomannut omaa kehitystä yhtä selkeästi. Ensimmäiset neljä kertaa menivät vielä lajiin tutustumiseen ja harjoitteluun, mutta sen jälkeen jokaisella tunnilla huomaan oppineeni jotain uutta. Joko taivun ihan huomaamatta paremmin ja syvemälle asentoihin tai muuten vaan hoksaan, miten joku liike kuuluukin tehdä oikein. Ja jokaisen tunnin jälkeen on hyvä olo. Se pitää yrittää muistaa silloin, kun salille ei millään huvittaisi lähteä. 

***

Salilta kun kotiuduin, iski taas yllättäen keksihimo. Herkkulakkoa on nyt takana tasan viikon. Nyt en ole totaalilakossa, vaan olen syönyt esim. muutamia itsetehtyjä keksejä viikon aikana ja uudenvuoden juhlissa vähän sokeroituja pähkinöitä ja pari karkkia. Suklaasta olen kuitenkin kieltäytynyt täysin ja samaa aion jatkaa edelleen. Niinä harvoina päivinä, kun kehoni kaipaa iltapäiväkahvia pysyäkseen virkeänä, haluan pupeltaa jotain kahvin kanssa. Nyt on tehty pieni kulhollinen astetta terveellisempiä ja rasvattomia kaurakeksejä. Sokerin määrää vähensin ja korvasin valkoisen sokerin tummalla vaihtoehdolla. Ihan olivat hyviä nämäkin ja sopivat tarkoitukseensa mainiosti.

Kevyempää uutta viikkoa kohti!

Uusi, onnellisempi arki 2016

Joulu ohitettiin ja vuosi vaihtui seuraavaan. Vuosi 2015 oli varmaan tämänhetkisen elämäni onnellisin vuosi. Kaikki on nyt vaan niin hyvin ja toivottavasti sama tilanne jatkuu tämän uudenkin vuoden. Jotain parannettavaa aina toki löytyy. Sellaista, johon voi itse vaikuttaa ja omaa elämänlaatuaan nostaa. 

Omia päänsisäisiä lupauksia on tehty vaikka kuinka monta. Ne tuppaavat usein kuitenkin alkuvuoden jälkeen jäämään unholaan. Tänä vuonna tärkein tavoitteeni on kuitenkin päästä eroon jatkuvasta, päänsisäisestä ja täysin itseaiheutetusta kiireen tunteesta. Saan toivoakseni olla vielä koko tämän vuoden kotona lasten kanssa ja tämä elämänjakso on sellainen, jolloin ei todellista kiirettä pitäisi edes olla. Meillä on sinänsä menevä elämä, että harrastetaan melko paljon koko perhe ja tapaan myöskin ystäviä viikoittain. Näistä kummastakaan en halua tietenkään luopua. Lisäksi tarkoituksena on vielä lisätä arkeen lisää säännöllistä liikuntaa, joka sekin vaatii oman aikansa. Konkreettisesti aion saada helppoutta arkeeni karsimalla tavaraa kotoota ja vihdoin päästä tämän vuoden aikana eroon kaikesta mahdollisesta ylimääräisestä kirppistavarasta, joita nurkissani lojuu. Hitaasti, mutta varmasti olen siihen jo pyrkinyt koko ajan, mutta nyt otetaan vielä hieman aktiivisempi ote sen suhteen. 

Toivon myös tämän vuoden puolella pääseväni jälleen omiin kotoisiin mittoihini vauvavuoden jäljiltä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen auttaa terveellisempi ruokavalio ja säännöllinen syöminen, sekä liikunta. Myös juoksun haluaisin takaisin viikottaisiin rutiineihin. Kesän kynnyksellä toivon olevani 5 kiloa kevyempi ja ainakin kiinteämpi. 

Rentouttava joulu 2015

Tämä joulu oli erilainen kuin kolme edellistä. Olimme ensimmäistä kertaa ihan omassa kodissa. Erona edellisiin vuosiin oli se, että kerrankin ei ollut kiire minnekään ja koko päivän sai vaan olla kotona, ihan rauhassa. Ruuat valmistuivat omalla painollaan ja lahjat avattiin hissuksiin, kahviteltiin välissä ja taas jatkettiin. Lahjoissa menikin tänä vuonna aika kauan aikaa, koska niitä oli kertynyt aikamoinen määrä. Meidän tytöt ovat olleet kilttejä. :) Mitään turhaa ei oikeastaan kuitenkaan tullut, vaan kivoja juttuja kaikki. Pienempi ei tietenkään vielä omistaan mitään tajunnut, mutta A nautti ihan sydämensä pohjasta, kun parista paketista paljastui toivottuja juttuja. Aikuisetkin saivat nauraa paljon ja kaikilla oli hauskaa. Meillä ei joulupukki käynyt, mutta yhden paketin pukki kuitenkin kävi ohikulkiessaan pudottamassa etuovelle. Meni vielä eskarilaiseen ihan täydestä ja jaksoi ihmetyttää. :)

A:n parhaita lahjoja taisivat olla Furby ja papukaija, johon voi nauhoittaa omaa puhetta. Lisäksi tuli muutama kiva peli, joita pelailtiinkin heti joulun jälkeisinä päivinä. Oli mukavaa vaan olla kotona, ei tarvinnut mennä edes ulos, jos ei huvittanut. Pelailun lisäksi koottiin lahjaksi saadut legot. Legojen kokoaminen on kyllä ihan parasta viihdettä. A kokosi mehubaariin ja mulle jäi tehtäväksi Frozen-linna. 

Pikkusisko sai mm. muutaman pyyhkeen, yökkärin, unilaulukirjan, pari pehmolelua ja palikkatalon. Vauvan paras lahja taisi olla itsekseen kulkeva traktori ja siihen kuuluvat eläimet. 

Itse sain muutamia rasvoja ja sukkia, suklaata, lahjakortin, lyhdyn ja maljakon. 

Maljakko on i-h-a-n-a. Toivoin sitä jo viime jouluna, mutta sitä ei löytynyt silloin. Ihan täydellinen kauniille pienille kimpuille, joita täytyykin muistaa silloin tällöin ostaa. Lisäksi sain erittäin jännittävän lupauksen mysteeridinneristä, joihin pääsen suuntaamaan ystävien kanssa. Ja mies oli ostanut yllärinä Iittalan Ateenan Aamu -ikkunakoristeita. Paras lahja mieheltä oli kuitenkin se, että en joutunut yksin hoitamaan keittiöhommia, vaan sain keskittyä lasten kanssa lahjatouhuihin, kun keittiö siivoutui siinä samalla. <3

***

Ensi joulu vietetään luultavasti ihan saman kaavan mukaan. Pieni muistilista itselle ensi joulua varten: 

• Osta hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen aattoa (hyasintin tuoksu tuo joulun). Tänä vuonna ei jotenkin huvittanut ostaa joulukukkia, mutta ensi vuonna voisi laittaa enemmän kukkia tunnelmaa tuomaan. 
• Kirjoita muistilista siitä, mitä kaikkea sinne pöytään pitikään muistaa kattaa (pari juttua unohtui ihan huomaamatta jääkaappiin) 
• Panosta jouluvaloihin. Ostinkin jo muutaman uuden valosarjan alesta ensi vuotta odottamaan. Toinen jatkojohto tarvitaan vielä pihalle, mutta ensi vuodeksi saadaan valot kaikkiin puihin ja pensaaseen.  

Joulun lahjapohdintoja

Huisin nopeasti on mennyt koko syksy ja nyt on jo joulukuu. Joulufiilis on kyllä täysin kateissa. Johtunee ainakin osittain tuosta tämänhetkisestä säästä. Ei huvita oikein mikään joulutekeminen ja jouluvaloistakin on vielä suurin osa laittamatta. Lahjojen osalta olen kuitenkin taas hyvin aikataulussa ja kaikki lahjat omille ja lähipiirin lapsille on jo hankittu.

A ei oikein vieläkään osaa toivoa oikein mitään, tai toiveet vaihtelee päivittäin, mutta kaksi juttua on ollut nyt pinnalla vähän pidemmän aikaa ja ne ovat muodostuneet päätoiveiksi. Toinen on Furby ja toinen on legoinen Frozen-linna. Löysin molemmat hyvästä alesta, joten molemmat näistä on jo hankittuna pukinkonttiin.

     

Lisäksi A tulee saamaan askartelujuttuja, pyjaman, pelin ja muuta pientä. Tuntuu, että paketteja on tänä vuonna aika paljon, mutta joukossa on tarpeellisiakin juttuja, kuten vaatteita. Toki ne voisi antaa jo muutenkin, mutta kun on joulu tulossa, on kiva laittaa myös pehmeitä paketteja. Kaikki Frozen-aiheinen tuntuu olevan nyt in, oli se sitten mitä hyvänsä.

****************************

Perheen pienimmälle oli aluksi vaikea keksiä oikein mitään toiveita. Leluja ja kaikkea on jo siskon jäljiltä niin paljon. Kyllä niitä tarpeita ja toiveita sitten kuitenkin jonkun verran keksi, kun asiaa lähti miettimään. Ja ihan kohtahan on 1-vuotissynttäritkin, joten sikälikin ihan hyvä, että tuli muutama juttu mieleen, jos joku sattuu kysymään lahjatoiveita.

Duploja meillä on iso laatikollinen, tosin nyt on tullut taas vaikka mitä kivoja uusia eläimiä yms. Uusista tämä luovat eläimet voisi olla kiva.

LEGO DUPLO Creative Play 10573 Luovat eläimet

Pikku-E on tosi kiinnostunut myös nukeista ja varmasti tulee leikkimään niillä mielellään, mutta niitäkin jäänee ihan riittävästi siskolta perinnöksi. Samoin puiset palapelit tuntuvat olevan kiinnostavia.

E:llä ei ole yhtäkään ikiomaa pyyhettä, vaan hän on käyttänyt koko ajan siskonsa vanhoja huppupyyhkeitä. Ne alkavat kuitenkin olla jo vähän kuluneita, joten tarvetta olisi uudelle ja ihan ikiomalle huppupyyhkeelle.

Lisäksi olen huomannut, että pienille tytöille kertyy yllättävän nopeasti lajitelma kaikenlaisia pinnejä, ponnareita, koruja ja pieniä aarteita. Joten tarvetta olisi myös omalle korurasialle.

Ihan vielä ei ehkä ole ajankohtaista, mutta E:ltä puuttuu myös säästölipas. Esim. tällainen pöllö olisi tosi söpö ja samalla kiva sisustuselementti.

(www.maxplay.fi)

Paljon iloa saataisiin varmasti myös pomppuhepasta. Keinuhevonen meillä on, mutta pomppuheppa on kuitenkin ihan eri asia. :)

(www.amazon.com)

Ja yhtenä vähän kalliimpana toiveena on vielä valkoinen String Pocket -hylly. Siskollakin on samanlainen omassa huoneessaan, niin pikkusiskolle olisi kiva saada samanlainen.

(www.room21.fi)

 ********************************

Itsekin rakastan lahjojen saamista. Lahjoja ei aikuisena enää paljoa saa, eikä mitään kyllä varsinaisesti tarvitsekaan. Tarvetta on muutamille Teema-lautasille ja Kastehelmi-tarjoilulautaselle, mutta taidan tilata ne itse, kun ovat sopivasti Iittalan nettikaupassa alessa. Kaikenlaiset kuluvat lahjat ovat hyviä, koska ne eivät jää käytön jälkeen kaappeihin pyörimään. Kestotoiveena on myös kaikenlaiset huonetuoksut. Ne vaan on niin kivoja.

(www.stockmann.fi)

Suklaata ei voi koskaan saada liikaa. Ja koska olen täysin yllättäen ja varoittamatta oppinut juomaan kahvia, olisi kiva saada joku esim. pähkinäinen tai suklainen erikoiskahvi. Edelleen kotona ollessani sekoitan kahvin joukkoon hieman kaakaojauhetta, joten ihan puhdasta kahvia en sentään vielä kovin usein juo.

(www.pentik.fi)

Uusi taito

Viime viikonloppu meni tosiaan kokonaan uutta taitoa opetellessa Työväenopiston kurssilla. Olen kyllä todella tyytyväinen, että ko. kurssille uskaltauduin osallistumaan. Olihan se melko intensiivistä, kun kuusi tuntia molempina päivinä harjoiteltiin. Ja koska hieronta on sellainen taito, jota ei opi muuten kuin tekemällä, ei kurssipäiviin juuri muuta mahtunut. Toki puolet ajasta sai olla itse hierottavana, joten sai kurssimaksulle vastinetta siinäkin mielessä. 

Nyt vaan taitoa pitäisi ahkerasti harjoitella, jottei opitut jutut unohdu samantien. Ystäviä onkin jo rekrytoitu koekaniineiksi. Toiveena olisi, jos vaan mahdollista, joskus hieroa vaikka pientä maksuakin vastaan. Ensin kuitenkin pitää harjoitella ja harjoitella lisää.

Aiheeseen täysin liittymätön kuva

Uudenlaista omaa aikaa

En ole juurikaan ollut erossa vauvasta. Muutaman satunnaisen kerran hän on ollut isoäitien hellässä hoivassa ja silloinkin vain muutaman tunnin kerrallaan. Isänsä kanssa lapset ovat olleet keskenään silloin, kun olen käynyt jumpassa. Nyt olen yrittänyt vähän aktivoitua sillä saralla. Vieläkin tulee välillä viikkoja, kun yhtäkkiä huomaa, ettei ole ehtinyt/muistanut salille koko viikkona. Yritän kuitenkin käydä ainakin kolme kertaa viikossa. 

No mutta, huomenna on taas vähän erilaista omaa aikaa. Ja ensi kertaa olen vauvasta erossa päiväseltään kuusi tuntia putkeen, sekä lauantaina, että sunnuntaina. Työväenopiston esitteestä löytyi kurssi "Opi intialaista päänhierontaa" ja hetken mielijohteesta ilmoittauduin heti syksyn alussa mukaan. Nyt on reppu pakattuna huomista varten, pitää olla muistiinpanovälineetkin mukana, joten kaipa siellä saa ihan opiskellakin. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää. :) 

Ihana syksy

Ihana ihana syksy. Kirkkaita ja kuulaita syyspäiviä. Kauniisti värjäytyneitä puita ja kirkkaansininen taivas. Aurinkokin on paistanut kirkkaasti. Pakkasta ja kylmääkin on jo ollut.

Pikkuhiljaa on saanut laittaa pihaakin vähän syksyisemmäksi. Illat ovat jo pimeitä, joten lyhdyistä saa vähän valoa pimeyteen. Prismasta löytyi meille ihan täydellinen lyhty etupihalle.

Takaisin liikuntarytmiin

Liikunnat olivat jääneet taas vähemmälle, mutta nyt, kun sairastelut ja muut esteet olivat ohi, yritin päästä takaisin jonkunlaiseen rytmiin. Ja olen tyytyväinen tämän viikon saldoon. Tasaisesti on ollut koko viikon jotkut lihakset kipeänä ja on tullut tehtyä ihan erityylisiä harjoituksia, niin lihaskuntoa, kuin myös kehonhuoltoa sekä aerobista harjoitusta ja palauttavaa kävelyä raittiissa ilmassa. Joka päivä vähän jotakin. Nyt kun saisin pidettyä tällaisen rytmin yllä, niin olisi hyvä. 

Tämän viikon liikunnat:

ma: rauhallinen vaunukävely n. 50 min
ti: syvävenyttely 60 min
ke: babyafro 45 min + love2dance 60 min
to: cardio start 60 min
pe: core 30 min
la: rauhallinen vaunukävely n. 70 min
su: venyttely 30 min

Kunto tuntuu olevan vielä melko heikolla tasolla. Tosin Elixian tunnit ovat raskaita, eivätkä mitenkään helpoimmasta päästä, mutta kyllä melkein joka tunnilla jotkut liikkeet tuottavat liikaa haastetta, enkä jaksa vielä kaikkea tehdä. En myöskään ole yhtään tyytyväinen siihen näkyyn, joka salin peilistä näkyy. Mutta ensimmäinen tavoitteeni on nyt saada vaan ylläpidettyä liikunnan säännöllisyys ja sitä kautta lisättyä omaa jaksamista. 

Kesä jatkui Kreikassa

Koska Suomen kesä oli kylmä ja sateinen, otettiin kesälle vähän jatkoaikaa pienen reissun muodossa. Suunnattiin Kreikan Samokselle ystäväperheen kanssa. Matka tällä kokoonpanolla oli jälleen kerran erittäin onnistunut ja ihana. Jos vaan mahdollista, niin suosittelen todella matkustamaan omaa perhettä isommalla porukalla. En keksi mitään muita kuin hyviä puolia.

Lapset oli hyvin huomioitu lentokentällä. Turvatarkastukseen oli pitkä pitkä jono, mutta meidät ohjattiins suoraan Kids Gatelle, jossa ei ollut yhtään jonoa ja päästiin kaikkien ohi.

Lentokoneesta isompi sai Bamse-lehden ja pienempi sai eväspussukan, jossa oli vettä, hedelmäsose sekä banaani. Oli ihan mukava yllätys, vaikka toki omiakin eväitä oli koneeseen varattu.

Paikka oli pieni, eikä kohteessa ollut juuri nähtävää. Pääasiallisena puuhana olikin altaalla makoilu ja uiminen. Säät suosivat. Koko viikon aikana ei näkynyt yhtäkään pilvenhattaraa ja lämpötila oli 27-35 astetta ja ylikin. Onneksi oltiin otettu Uno-kortit mukaan. Ne olivat ahkeressa käytössä aina silloin, kun käytiin huoneessa vähän lepäämässä ja viilentymässä.

Aamupalabuffetti oli ihan mahtava ja olinkin ensimmäisenä päivänä ihan innoissani. Kaikkea löytyi maan ja taivaan väliltä, paitsi tietysti ruisleipää.

Mutta jo viidennen päivän kohdalla kaikki alkoi maistua samalta ja oli jo vähän vaikeaa keksiä, mitä syötävää ottaisi. Jännisti kotona voi syödä vaikka kuukauden putkeen ruisleipää tai kaurapuuroa, eikä se ala samalla tavalla kyllästyttää. Muutenkin ruoka oli joka paikassa aika samanlaista, eikä mitään kulinaarisia nautintoja tullut vastaan. 

Hotelli oli aivan lentokentän vieressä, joten altaan yli meni säännöllisin väliajoin koneita, joita oli mukava bongailla. 

Hotellialue ja huoneet olivat siistejä ja kivoja. Myös nettiyhteys toimi todella hyvin ja sekä huoneissa, että altaalla netti toimi moitteettomasti. Se siitä nettitauosta. 

Kolmena iltana oltiin katsomassa lasten iltashowta, jossa tytöt saivat tanssia. Yhtenä iltana pienin nukahti esitystä katsellessaan. Kolmen illan jälkeen esitys alkoi kuitenkin jo toistaa itseään, joten ei menty enää muina iltoina.

A otti matkalla taas ison askelen uimisen kanssa. Tosin oikeastaan vasta viimeisenä päivänä jätettiin uimarengas pois ja keskityttiin sukelteluun ja uimisen harjoitteluun.

Itsekin tein jotain todella villiä ja hyppäsin elämäni ensimmäisen uimahypyn altaan syvän pään reunalta. :)

Toisena matkustuspäivänä sairastuin uimisen seurauksena rintatulehdukseen, enkä sitten enää loppuaikana uinutkaan yhtään, lukuunottamatta viimeisen päivän kahta uimahyppyä. Tulehdus nosti liki 39 asteen kuumeen ja olo oli suoraan sanottuna aika kamala. Kuume särki jokaista lihasta ja rinta oli mielettömän kipeä. Tilasin matkanjärjestäjän kautta lääkärin, joka tuli huoneeseen. Homma toimi tosi hienosti, kun ei itse tarvinnut lähteä mihinkään lääkäriä etsimään. Opas soitteli vielä moneen otteeseen perään, että onhan lääkäri käynyt ja olen saanut tarvitsemani avun. Lääkärin tutkimus itsessään oli myös hieman mielenkiintoinen. Lääkäri soitti kesken kaiken isälleen ja kyseli neuvoja ja etsi sopivaa antibioottia googlesta. Lopulta sain kuitenkin antibiootit ja särkylääkkeitä ja jo päivässä lääkkeet alkoivat vaikuttaa ja olo parani.

Pienestä sairastelusta huolimatta oli aivan ihana loma. Tosin parin viimeisen päivän kuumuus alkoi jo tuntua vähän ahdistavalta ja lopulta jopa jo vähän odotti kotona odottavaa kirpeää syyssäätä. Reissusta sai niin piristävän annoksen aurinkoa ja rentoutumista, että nyt jaksaa helposti pitkän ja pimeän syksyn koto-Suomessa. Ja kotiin on aina ihana palata. <3

♥