Päivä 4: yliopistolla

Pikainen pyrähdys yliopistolla ja taas sain pari rästissä olevaa juttua tehtyä. Työharjottelun palautekeskustelusta tuli tosi hyvä mieli. Tuntuu, että olen opiskellut ihan oikeita asioita ja työllistymismahdollisuuksia on vaikka kuinka. Mikähän siinä muuten on, että kun käy siellä yliopistolla vaan pikaseen, niin tuntuu aina siltä, että tekis mieli jäädä sinne opiskelemaan, mutta sitten kun pitäis oikeesti siellä jotain tehdä, niin eihän siitä tuu sitten mitään. Pitäis olla aina tarvittavat kamppeet mukana, että vois jäädä jos iskee satunnainen ahkeruuspuuska.

Ennen kuin hain A:n kotiin, piipahdin pikaisilla kosmetiikkaostoksilla. En yleensä osta koskaan mitään tollasia kaupasta, vaan tilaan aina jostain esitteestä tai netistä. Nyt oli kuitenkin puuteri niin loppu, että oli pakko hakea. Ihan mahdoton valita, kun eri merkkejä ja laatuja on vaikka kuinka. Samalla etsin uuden kynsilakan, tummanharmaan. Pitkästä aikaa olen jaksanut lakkailla ja laittaa kynsiä, niin ostin vähän myös sellasia koristeita, jos jaksais niitä kokeilla. Kiva ostaa välillä jotain vähän turhakkeitakin itselle. Illalla leivoin vielä hurjan herkullisia mokkapaloja.

Päivä 3: kirpparikierros

Tänään nukuttiin ysiin ja lähdettiin sen jälkeen mummolaan. Mun piti tulla kotiin lukemaan, mutta poikkesin siinä kotimatkalla kuitenkin kirppiksellä, kun kerrankin pääsin rauhassa, enkä ollut pitkään aikaan kunnolla käyny. Ja nyt löytyikin kaikkea kivaa.

H&M kesämekko 98, 3 €, kevättakki 3y, 6 €

2 Po.p:n paitaa, keltainen 7 € ja vihreä 5 €

Luistimet 24-25, 5 €, Reiman kurahousut 92, 3 € (puoleen hintaan)

4 palapeliä, yhteensä 7 €

Ekan kuvan mekko ja takki näyttää siltä, että ne vois olla mulle itelleki, mutta ovat siis pienen tytön kokoa. Noi luistimet olin ajatellut ostaa, jos tulis käytettyinä ja edullisesti vastaan. Eipä tarvinnut kun kerran käydä etsimässä ja olis löytynyt jo kahdet. Nyt pitäis vielä käydä ostaa kaupasta kypärä, niin päästäis kokeilemaan luistelua. Ja kurahousut oli aika hyvä löytö, koska niitä ens syksynä päiväkodissa tarvii ja noi sattu olee hyväkuntoset ja vielä puoleen hintaan.

2 viikkoa "yksinhuoltajana", päivät 1 & 2

Mieheni siis lähti Kiinaan työmatkalle kahdeksi viikoksi ja saan olla A:n kanssa kahdestaan. Plus koira tietysti. Olenkin jo odottanut tätä, koska kyllä sitä pitkässä parisuhteessa välillä kaipaa sitä, että sais olla vaan ihan rauhassa. Tää 2 viikkoa pitäis kyllä riittää siihen.

Lauantaina Apa meni mummolaan yökylään ja sain ihanaiset tytöt meille yökylään. Tarkoitus oli suunnitella meidän keväistä Pariisin matkaa, mutta kuten arvata saattoi, niin suunnitelmat jäi sille asteelle, että joku ehkä kerran mainitsi sanan Pariisi. :) Oli kyllä taas ihan superhauskaa, seura ei petä koskaan. Ja kerrankin kävi myös niin, että onnistuttiin olemaan humalassa kaikki samaan aikaan, kun yleensä se menee siihen, että ollaan aina vuorotellen. Puolen yön aikoihin lähdettiin jopa tohon lähibaariin. Yleensä en hirveästi baareissa viihdy, mutta nyt oltiin ihan loppuun saakka varmaan ekaa kertaa ikinä ja olis vielä voinut jäädäkin, eli aika meni tosi nopeesti. Musiikki taisi olla aika huonoa, mutta aika meni kuitenkin tanssiessa. Itse olin kyllä sikäli taas viisas, että en juonut enää baarissa mitään. Tosi surullista oli kyllä se, että ei meiltä taideta enää koskaan kysyä missään papereita. Kotiin kun tultiin, niin kaikki muut sammuili vähän sinne tänne, mutta itse en saanut ollenkaan unta ja nukuin ehkä tunnin verran. Silti seuraava päivä oli yllättävän pirteä, enkä saanut siltikään nukuttua edes päiväunia.

Sunnuntai meni siis vähän väsyneissä tunnelmissa. Päässä pyöri vielä aamulla, mutta pieni raikastava appelsiini-croissantti aamupala ja migreenilääke korjasi olon aika hyvin. Nukuttua en tosiaan saanut silti koko päivänä, vaikka olis väsyttänyt.

Tänään vietettiin sitten Apan kanssa ihan kotipäivä. Päivään sisältyi kolme x pulkkalenkki koiran kanssa, posti-kirjasto-kauppa -reissu ja vajaan tunnin ulkoilu tossa kotipihalla. Ja päivä tuntui kyllä jotenkin todella pitkältä. Apa ei nukkunut päiväunia, mutta seitsemän aikaan se meinas nukahtaa sohvalle, kun zumbasin. Onneks tajusin ajoissa, koska muuten olis yöunet menny ihan puihin. Syötiin pikainen iltapala ja käytettiin koira ja sitten se onneks nukahti parissa minuutissa omaan sänkyyn kuunnellen äänisatua. Ihanaa, kun aina sujuis nukahtamiset noin. Ja yleensä noi äänikirjat ei riitä, vaan mun pitäis ite lukea mutta nyt se sieltä muutaman kerran huuteli ja sitten hiljeni. Ja peitokseen se halus pulkassa olleen lampaantaljan, jonka kyllä vaihdoin pois sitten, kun uni oli tullut. Olis ollu ehkä hieman liian kuuma muuten.

Huomenna mulla onkin sitten opiskelupäivä, pitäis koko päivän jaksaa orientoitua opiskeluihin. Ja iltapäivällä voisin mennä vielä jumppaan. Ja  huomenna tulee mun uusi ihana Lumia. Siirryn vihdoin uudenlaiseen mobiiliaikakauteen.

Me and I:n uusi mallisto

Mallisto ilmestyi taas ja nyt sieltä olis kyllä löytynyt aika paljonkin ostettavaa, tällä kertaa kuitenkin lähinnä housuosastolta. Mulla on kutsut 9.2., mutta yksi juttu oli pakko tilata jo ennakkoon, ennen kuin loppuvat. Ja saman päätti tehdä myös pari ystävääni, joten kohta meillä on kaikilla tytöt ihan samiksia.

Singoalla with rabbit in pocket

Katsotaan nyt miltä vaatteet sitten livenä näyttävät ja löytyykö sieltä jotain vielä kivempaa kuin nämä, mutta alustavasti ajattelin ainakin näitä:

Slim sweatpants

Nämä meillä oli viime mallistosta ostettun amustana ja ovat ihan parhaat housut, kun käyvät kaiken kanssa. Ja edelliset punaiset legginsit on kohta jäämässä muutenkin pieniksi. Nämä kun eivät kuitenkaan ole sellaista ihan ohutta välihousukangasta, vaan sellaiset jämäkämmät ja siistimmät.

Terryknickers

 Näitä oransseja ajattelin Apalle kesähousuiksi, olis varmaan supermukavat jonkun kivan t-paidan kanssa hiekkalaatikkoleikeissä.

Comfy terryknickers

Ja itselle vähän vastaavaksi nämä ruskeat froteehousut. Näyttävät ainakin hyvin mukavilta.

Ajatukset kesään

En oikeastaan koskaan osta kenkiäkään normaalihinnalla ja sillon kun olis oikea sesonki. Ja onneksi ei tarvitsekaan, kun aleja tuntuu olevan netti pullollaan, jos vaan osuu sopivasti kohdalle. Yleensä ostankin siis kesäkengät talvella ja toisinpäin, niin sitten kun se tarve tulee, niin on mukava kaivaa laatikosta uudet kengät, joita ei enää edes muistanut ostaneensakaan. Plus tietysti säästää rahaa, kun "väärän" kauden kengät saa aina halvemmalla. Näillä mennään siis ensi kesä. Kahdet itselle ja kahdet Apalle (joka muuten kutsuu itseään nykyään ihan säännönmukaisesti Elliksi).

Ihana ja rentouttava iltapäivä

Tänään (tai tarkemmin sanottuna eilen) pientä arjen luksusta. Lähdin töistä jo kahdelta, jotta ehdin kolmeksi hierontaan. Työpäivä olikin näin ollen vain 5 ½ tuntia, mutta sainpas käytettyä plussatunnit pois. Enää oliskin sitten seitsemän työpäivää jäljellä.

Hieronta oli tunnin pituinen urheiluhieronta, joka todella tuli tarpeeseen, koska selkä on ollut jo pidemmän aikaa ihan jumissa töiden takia. Hieronnan aikana tuntui, että pukkaa päänsärkyä, johon olin kyllä varautunutkin, mutta kun pöydältä nousi, niin tuntui että koko selkä rentoutui ja kivut hävisivät. Tosin päässäkin heitti aikalailla, eli aika tehokasta se vissiin oli. Suositeltiin että kävisin toistamiseen vielä ensi viikolla, jonka saatan tehdäkin. Vähän ehkä epäreilua, että itse vaan hummailen ja kiertelen ostoksilla ja hieronnoissa, kun toinen vaan tekee kovasti töitä, mutta jos tää olis vaikka tällasta akkujen latausta tulevaan kevääseen, joka ainakin eilisen luennon perusteella tulee taas olemaan ihan tarpeeksi raskas. Lisäksi mä oon sitä mieltä, että jokaisella äidillä pitäisi olla mahdollisuus tällaseen omaan luksus-aikaan, vaikka tiedänkin että hyvin isolla osalla ei todellakaan ole. Olen siis erittäin onnellisessa asemassa sen suhteen, että saan omaa aikaa oikeestaan koska vaan sitä tartten.

Hieronnan jälkeen suuntasin Selloon etsimään itselleni uutta lompakkoa, koska vanha on jo niin rikki, että ei enää mitenkään toimita virkaansa. Ja kierrettyäni koko Sellon kaikki mahdolliset liikkeet, tulin jälleen siihen tulokseen, että kivaa lompakkoa on ihan mahdoton löytää. Cittarissa oli sitten yksi mahdollinen vaihtoehto, ei mitenkään erityinen kuitenkaan, joten jatkan vielä etsimistä ja haen sen pois, jos ei millään muuta löydy. Mutta ihan hedelmätön reissu ei kuitenkaan ollut, koska kuten aina, kun itselleen jotain etsii, niin löytyy vaan kassikaupalla tavaraa lapselle.

Po.p

Popin alevalikoimat olen käynyt pikaisesti kiertämässä varmaan kolme-neljä kertaa, mutta mitään sopivaa ei ole löytänyt. Päätin kuitenkin antaa sille vielä yhden mahdollisuuden ja sain kuin sainkin 45 € käytettyä. Apa sai saappaat ensi syksyksi, mustat perusleggarit ja villaiset leggarit. Popin saappaita olen ennenkin ihastellut, mutta en ole raaskinut ostaa ja nyt löytyi niin ihanat ja vielä puoleen hintaan, että en voinut jättää ostamatta. Noi on normaalia pienempää kokoa, otin koon 26 ja toivon, että se mahtuu vielä ensi syksyn. Kesän mahtuu ainakin, jos sattuu olemaan kumppareille tarvetta. Villaset legginsit on hyvät, kun jos tarvii haalarin alle vähän jotain lämpimämpää ja kun fleece-haalari on niin paksu, niin noi ei vie tilaa sieltä haalarin sisältä. Ja noi on niin reilut, että menee varmaan vaikka ens joulunakin, siksi otin punaiset.

Kiitos Joulupukki!

Olinpas ilmeisesti ollut super-kiltti tänä vuonna, koska sain ihania ihania lahjoja ja Pukki oli myöskin lukenut huolellisesti lahjatoiveita. :) 

Sain: 

• Omronin sähköhammasharjan (on muuten ihan superhyvä hammasharja. Hampaat puhdistuvat kuin itsestään ja lopputulos tuntuu kuin olisi käynyt jossain suuhygienistillä hampaiden putsauksessa.)
• 20 cm timanttipaistinpannun
• vihreän 15 cm blinipannun
• pihviveitset
• ihanat lämpimät rukkaset
• pienen vihreän Kastehelmi-lautasen ja pallokynttilän
• Partylite-kynttiläjutun
• Karahvin
• ihanan tuoksusta tiskiainetta
• neulotun silkkikaulahuivin
• käsirasvaa
• suklaata

Kuvasta puuttuu vielä tv-huopa, Iittalan Runo-lautanen, Mummi ja Minä -siivousaine sekä itsetehty mysli. Ja kerrankin suklaatakin tuli niin riittävästi, että ei tarvinnut enää joulun jälkeen ostella ale-suklaita. :) Ja riittävät varmaan vielä kuukaudeksi ainakin.

Ja tietenkin tämä: 

Kello by Guess

Ihana Guessin kello, joka on kädessä kuin koru, kuitenkin niin ihanan kevyt ja huomaamaton, ettei haittaa missään arkisissa askareissa ja joskus meinais unohtua päälle suihkuun mennessäkin. 

Ja lisäksi tämä. Mieheni ei juuri yllätyksiä harrastele, mutta 7.12. (piti oikein laittaa päivämäärä muistiin) töistä tullessaan toi tullessaan Aqvian hiilihapotuskoneen, josta olin jo pitkän aikaa haaveillut. Sehän on vähän sellanen kapistus, että sitä miettii, että jääköhän se sitten alkuinnostuksen jälkeen käyttämättä, mutta koska se niin solakasti mahtuu tuohon keittiön apupöydälle, niin ainakin tähän mennessä se on kyllä ollut ihan superhyvä ostos. Ostopäivästä lähtien ollaan käytetty sitä kyllä ihan joka ikinen päivä. 

Monta vuotta olen haaveillut myös tästä ja kun jouluna ystäväperheessä itseämme huvitettiin pelaamalla, niin kävin joulun jälkeen sitten ostamassa meille vielä tällaisen: 

Nintendo Wii + urheilupelit

Itse en niin noista urheilupeleistä välitä, mutta ostamassani paketissa oli lisäksi vielä Zumba-peli, joka käy jo kuntoilusta. Tosin vielä en ole päässyt kokeilemaan kunnolla, koska sitkeä yskä ja nuha vaivaavat edelleen. Lisäksi hankin vielä tasapainolaudan Wii Fit Plus -pelillä, jota olenkin jo ehtinyt pelailemaan.

Jouluisia puuhia

Tänä vuonna ei meinannut löytyä joulutunnelmaa oikein ollenkaan. Taisi johtua tuosta lumenpuutteesta. Piti sitten yrittää keksiä jotain jouluisia puuhia, jotta tunnelmaan olisi päässyt. Yhden iltapäivän vietimme Seurasaaren Joulupolulla. Vaikka ei ollut kylmä sää, niin jo parin tunnin kävelyn jälkeen olin ainakin itse aivan jäässä. Ainakin sen jälkeen kun oltiin seisty yli puoli tuntia kasvomaalausjonossa. Apa ei suostunut jonosta enää pois lähtemään, vaikka sitä ehdotin. Ja niin saatiin poskeen pieni tonttu. Polulla oli myös paljon muuta ihmeteltävää ja muutamaan tuttuunkin törmättiin. 

Itseltä jäi tänä vuonna avoimen joulujuhla välistä, kun ei olla ehditty koko avoimessa muutenkaan käymään. Onneksi Apa on käynyt Mummon kanssa erilaisissa paikoissa laulelemassa ja tapaamassa muita lapsia.

Pipareita ollaan leivottu pariin otteeseen. 

 

Ja kuten kuvasta näkyy, ulkona oli melko ankean näköistä. Tonttulakki oli myös aika hitti, joka pysyi päässä useana päivänä.

 

Rakas joulupukki

Kai sitä saa aikuisetkin toivoa jotain joulupukilta. Mä kun en ole koskaan ollut sitä mieltä, että vaan lasten pitäis saada lahjoja, tokikin nykyään mä saan Apan lahjoista ihan yhtä paljon iloa kuin omistakin, kun yhdessähän me niillä leikitään. Mutta sopivasti on osunut tähän joulun alle kaikenlaisia tarpeita.

Mulla hajos lompakko, joka olikin jo vuosia vuosia vanha. Joten sen tarviisiin uuden, en oo kyllä itekään vielä löytäny mitään mieleistä. Ja sitten tarviisin kellon. Oon vissiin joltain saanu vähän vaikutteita, kun mua on jotenkin alkanut houkuttaa sellanen Guessin ihan simppeli kello. Yleensä tykkään siitä, että voin vaihdella kelloa niinkun muitakin asusteita värin mukaan ja ostelen sellasia halvempia, joita on sitten monta, mutta nyt kun monesta on hajonnu ranneke, niin olis kiva jos olis yks sellanen, joka sopii kaikkien vaatteiden kanssa eikä hajoilis niin helposti.

 

Sitten mulla hajos sopivasti myös mun sähköhammasharja. Tämä olis kiva:

Omron Sonic Style B458 

Mulla on piikkimatto, jota tulee käytettyä satunnaisesti. Monesti kuitenkin tuntuu, että haluis painaa noilla piikeillä nimenomaan niskaa ja sitä isoa mattoa on vähän vaikea saada aseteltua sopivasti. Niin Pirkka-lehdestä löytyi tähän vastaus. Toi ainakin näyttäis siltä, että sen sais asetettua juuri sopivalle kohdalle ja sopivan kireelle.

Gymstick akupiikkipanta

Muuten mulla onkin melko perinteisiä toiveita. Monet esim. toivoo, että ei tulis liikaa suklaata jouluna, mutta mulle ei kyllä oo koskaan ollu sitä ongelmaa. Suklaata ei voi koskaan saada liikaa. Esimerkiks nää kuuluu ehdottomasti jouluun, koska näitä oli aina mummolassa pienenä.

Marabou Twist

Sitten haluisin jotain pumppupullossa olevaa käsirasvaa. Vihaan sitä kun on kädet kuivat ja pumppupulloset käsirasvat on kätevämpiä ja niitä tulee käytettyä useemmin kun tuubit. 

Muita yhteisiä toiveita meillä on:

• jotkut esim. Victorinox-pihviveitset
• lihalämpömittari
• pieni paistinpannu halk. n. 20 cm

Ja tokihan kaikki naiset varmasti toivois kaikenlaisia romanttisia koruylläreitä yms., vaikka niitä hyvin hyvin harvoin osuukaan omalle kohdalle. Mutta nyt on ollut kyllä ihan paras lahja vaan se, että oon saanut olla yksin kotona ja sairastaa rauhassa. Ihan kamala olo ja mä en kyllä todellakaan ole mikään hyvä äiti kipeenä. Onneks on olemassa ihana mummola. Kaikilla äideillä ja iseillä pitäis olla mahollisuus sairastaa rauhassa, vaikka tiedän, että todellakaan läheskään kaikilla ei sitä mahdollisuutta ole. Joten eipä tässä sen kummempia lahjoja todellisuudessa tarvitakaan. 

Sairaslomalla

Töitä on takana vajaa kuukausi ja tähän väliin tuli sitten viikon sairasloma. Viime to ja pe olin kotona A:n kanssa, jolla oli korva- ja silmätulehdus ja nyt mulla on sitten itellä joku nielutulehdus, luultavasti angiina ja sain siihen itelle vielä kolme päivää saikkua. Eilen oli pakko lähteä päivystykseen, jossa ei onneks sunnuntaiaamuna ollutkaan paljoa jonoa. Kurkkukipu on jotain niin kamalaa, että sitä ei meinaa kestää enää yhtään, eikä siihen auta mikään. Toissayönä nukuinkin vaan kaks tuntia, viime yö meni onneks jo vähän paremmin. Meillä on töissäkin tosi moni kipeenä, niin näköjään se tarttuu näin aikuisenakin helposti, ihan niinkun lapsillekin hoidossa. Meillä oli koko perhe siis kipeenä, mutta kaikilla tuntu olevan vähän eri tauti. Ja tietenkin sitä on kipeenä just sillon kun vähiten haluis. Tää viikko olis ollu muista työviikoista poiketen vähän erilainen ja ehkä koko harjottelun kivoin ja sitten oon kipee. Plus että mulla kaikki työt nyt siellä seisoo ja ens viikosta eteenpäin se on taas sitä perustyötä ja kaikki on kasaantunu. Ja meillä on perjantaina vielä pikkujoulutkin, joihin kyllä ehkä pääsen, mutta puolikuntoisena ja juomakiellossa antibioottien takia. Eikä edes aavistusta mitä laittais päälle.

Nyt siihen töissäkäymiseen on jotenkin jo ehtinyt tottua. Viimeisen viikon ennen töiden alkua käytin ihan täydellisesti siihen, että tein vaan kaikkea Apan kanssa. Käytiin avoimessa päiväkodissa jumppaamassa ja laulamassa ja tehtiin kaikkea muuta kivaa. Ja se oli ihanaa!! Ja sillon harmitti tosi paljon, että pitää lähteä töihin eikä ehdi enää tehdä mitään muuta. Mutta se työnteko kyllä imasee onneks silleen mukaansa, että siellä on kuitenkin ihan kiva käydä. Tosin nyt on ollut ihan kiva taas olla kotona nämä pari päivää, vaikka ollaankin vaan lepäilty. Kun mulla tammikuun lopussa noi työt loppuu, niin tuntuu varmaan taas tosi kummalliselta olla kotona. Ja sitten sen kevään aion kyllä gradun teon ajottaa jotenkin niin, että pääsen A:n kanssa noihin kaikkiin aktiviteetteihin, kun se niistä niin tykkää ja koska kesän jälkeen sellaset ilot on sitten lopullisesti ohi. Nyt ollaan käyty lauantaisin yhessä sellasessa musiikkiliikunnassa, mutta sitten kun lapsi täyttää kolme, niin eikös noi harrastuksetkin ala sillon olemaan sellasia, mihin lapset menee jo yksin ja vanhemmat vaan odottelee ulkopuolella. Musta parasta noissa on se, kun näkee miten se oma välillä niin ujo lapsi heittäytyy sinne isoon saliin juoksemaan ja nauramaan ja osaa laulaa niitä lauluja ja leikkiä ohjaajan perässä tuttuja leikkejä. Ja aina on niin nätisti viemässä leluja ja välineitä käytön jälkeen pois, että ihan äidin sydäntä lämmittää. Kun se aina mielellään siivois muidenkin lasten sotkut. Ja aina tottelee kaikkia sääntöjä ja ei tee mitään sellasta mitä ei sais tehdä. ♥ Ainakaan siis tollasissa missä on ulkopuolinen ohjaaja. Kotonahan se ei välillä usko juur mitään, vaikka siivoomaan se on kyllä ahkera täälläkin.

Metsäretki

Eilen käytiin hakemassa Vaasan leipomomyymälästä vähän leipää. Välillä sieltä ei löydy oikein mitään, mutta jos hyvä tuuri käy, niin saadaan meidän lempileipiä ihan pilkkahintaan. Kuten kävi eilen. Apa tykkää tosi paljon rieskoista, joita sieltä aina ostan, jos ovat tarjouksessa. Normaalisti 1 paketti maksaa 2 €, mutta nyt ne oli 5 pkt/3 €. Toinen lempparileipä on saaristolaispalat. Postin mukana oli tullut kuponki, jolla sai 2 €:n leivän ilmaiseksi, joten meinasin ottaa pussin saaristolaispaloja sillä. Juuri kun olin menossa kassalle, takahuoneest tuotiin iso lasti ko. paloja ja täti sanoi laittavansa nekin 5 pkt/3 €. Joten hieman pakkia ja niin meille tuli myös satsi niitä. Ja alekupongilla otettiin vielä Miehelle ruispaloja. Kaikille jotain ja ostokset maksoi 6 €.

Leipäkaupan jälkeen käytiin vielä pienellä metsäkävelyllä.

Ja tämä näkyi illalla ikkunasta, kun talon toisella puolella satoi vettä ja toisella ei.

Sateenkaari

All Occasions Dress by Me&I

Pyydettiin kuvia tosta vähän aikaa sitten hankkimastani Meandi-mekosta. Vähän oli hankala ite kuvata, mutta muutaman sain otettua.

Buzzador

Toimin Buzzadorina, joka tarkoittaa sitä, että kokeilen ja käytän annettuja tuotteita ja jaan niistä näytteitä ja tietoa eteenpäin. Melko monessa kampanjassa olen ollut jo mukana. Vähän aikaa sitten tuli suurensuuri paketti Vanish-tahranpoistoaineita ja iso kasa näytepusseja, joita olen jaellut lähiympäristöön.

Kaikki mahdolliset laadut Vanishiä

Kaikkia laatuja en ole vielä ehtinyt testaamaan. Perusliuosta laitan pyykin sekaan, jos siellä on paljon tahraisia. Esikäsittelysuihke on näistä meillä eniten käytössä, jolla käsittelen paikallisesti tahrat ennen pesuun laittoa. Aika hyvin on toiminut, jos antaa vaikuttaa tarpeeksi kauan. Meillä keittön tuolit kaipasi kipeästi tahranpoistoa. Vähän oli skeptiset ennakko-oletukset ja ihan oikeassa olin, ei lähtenyt mihkään. Melkein jopa paheni. Otinpa vielä kuvatkin todisteeksi.

Ennen

Jälkeen

Next & Bubbles

Tänään tuli kaksin verroin kivaa postia. Ja ihan huippunopea toimitus Nextiltä. Sähköpostiin tuli mainos ilmaisista toimituskuluista, niin tein ihan pienen tilauksen. Tilauksen tein tiistai-iltana vähän yli 11 ja tänään torstaina DHL:n kuski toi paketin suoraan kotiin. Eli tuli päivässä Englannista. Normaalistikin postikulut on vaan 5 € ja tosiaan kotiinkuljetus, niin tuolta voi mielellään tilata muutoinkin joskus.

Fleece-huppari ja vakosamettihame

Huppari oli vaan niin meidän värinen, että en voinut vastustaa. Otin seuraavaa kokoa, niin mahtuis ensi kevään ja kesän ohuena takkina. On siis vaan yksinkertaista ohutta fleeceä. Ja sitten oon ettiny jo Apalle jouluksi mekkoa, ja osui tämä punainen silmiin. Melkein ensin jo kadutti, että oliko sittenkin virheostos, kun nettisivuilla kuva ei ollut kovin hyvä, mutta hame on livenä paljon paljon ihanampi kuin odotinkaan. Ihanaa ohutta ja pehmeää vakosamettia ja nätit vekit. Ja plussana säädettävä vyötärö. Ajattelin tämän kanssa jouluksi simppeli tummanharmaata paitaa ja jotain punaista kaulakorua, vaikka helmiä.

Apa on ollut kerran viikossa yliopiston lapsiparkissa hoidossa, jonne pitää nimikoida kaikki vaatteet ja kun se alkoi maalarinteipin kanssa tuntua tylsältä, niin tilasin nimitarroja Name Bubblesista. Pyöreet olis ollu kivoja, mutta niistä on vaikeampi erottaa teksti, niin päädyin näihin neliöihin. Värityksenä tottakai vihreä ja pinkki ja kuvana juna, kun A niin niistä tykkää.

Yliopisto

Ja jos sitten vähän jotain syvällisempää kuin lastenvaatteet. Viides opiskeluvuosi lähti juuri käyntiin. Yliopistomaailmassa on jotenkin ihan oma viehätyksensä, vaikka se onkin monin tavoin aika yksinäistä puurtamista. Tällä hetkellä päivät täyttyy siitä, että etsin lähteitä, kaikkea mahdollista omaan tutkimusaiheeseen liittyvää ja juoksen pitkin kirjastoja etsimässä kirjoja. Vaikka opiskelu onkin välillä henkisesti melko rastasta ja kuormittavaa, en vaihtaisi mistään hinnasta tätä elämänvaihetta pois. Vaikka en ole mitenkään tutkimusorientoitunut ja motivaatiokin on usein kaikkea muuta kuin sisäistä, on tutkimuksen tekeminen silti välillä kivaa. Nyt on alkamassa vuoden mittainen pitkä rutistus nimeltään Gradu. Kaiken a ja o on itselleen mielekkään aiheen löytäminen, jotta aiheesta jaksaa lukea ja lukea ja etsiä tietoa. Itse kirjoitusprosessikin on ihan mielekäs, kunhan se lähtee ensin käyntiin. Lähteiden etsiminen on ehkä se kaikkein kivoin osa koko tutkimusta. Ja sitten se valmiin tekstin oikoluku.

Yliopistolla on myös ihan oma tunnelmansa. Pitää tietää, missä on itselleen sopivat ja rauhalliset opiskelupaikat, täytyy osata käyttää kirjastojen palveluita ja tietää, mistä etsimänsä kirjat löytää. Kirjoja on kannettu jo toistakymmentä kotiin ja puolet vielä odottaa kirjastoissa hakijaansa. Ja mitä enemmän lukee, sitä enemmän löytyy uusia lähteitä. Koneelle on tallennettu yli kymmenen vähänkään aiheeseen sopivaa artikkelia. Ja miten tyydyttävää on se, kun tutkimus on valmistumassa ja kaikki ne kirjat saa roudata pois.

Tällä hetkellä ei ole pahaa ahdistusta, ainoastaan aloittamisen vaikeus. Vaikea saada mistään otetta niin, että homma todella lähtisi käyntiin. Eiköhän se ahdistusvaihekin vielä jossain vaiheessa tule.