Laskiaista ja muita puuhia

Viime viikolla vietettiin laskiaista, tosin päivän myöhässä, keskiviikkona. Käytiin lapsen kanssa pulkkamäessä ja iltasella leivottiin vielä laskiaispullia kermavaahdolla ja mustaherukkahillolla. Tuli ihan hyviä ja toi hillokin sopi niihin kivasti. Pullia jäi vielä pakkaseenkin laitettavaksi, ilman täytteitä tosin. Ilma oli mitä mainioin ja meillä on ihan huippuhyvä iso mäkikin tossa läheisessä urheilupuistossa. Silti vaikka oli hiihtolomaviikko, niin mäki loisti tyhjyyttään ja saatiin laskea ihan rauhassa. Jäi tosin vaan pariin laskuun, kun oli aina niin pitkä kiipeäminen sinne ylös, että ei sitten jaksettu montaa kertaa. Musta on kyllä ihanaa, kun saa oman lapsen kanssa ulkoilla samoissa paikoissa, kuin missä on itse lapsena ollut ja leikkinyt. Pitää nautti siitä, kun vielä täällä asutaan, ei tiedä, koska joutuu pois.

Laskiaispullia

Tällä viikolla askarreltiin pääsiäiskortteja, jos kerrankin sais lähetettyä, kun ei tarvitse itse niitä tehdä. Levitin vaan tarvikkeet pöydälle ja annoin vähän ohjeita, niin syntyi kymmenen hienoa korttia. Pitää pitää vielä toinen askartelusessio, niin saadaan kortit viimeisteltyä. Nyt voi jo askarrella kaikkea, kun A on siitä tosi kiinnostunut ja tosi tosi keskittyneesti ja nätisti tekee.

Ihanaa, kun on saanut olla kotona oman lapsen kanssa. Nyt pitää nauttia tästä keväästä ja kesästä, kun syksyllä se sitten loppuu. Ja nyt kun saan olla kaikkiaan tämän kolme vuotta kotona, niin ahistaa kyllä jo vähän valmiiks se, että luultavasti seuraavan/-vien lasten kanssa en saa näin kauan olla kotona. Nyt sentään opiskelen samalla, mutta kun se loppuu, niin sitten on varmaan pakko palata töihin jo aiemmin. Viimeseen asti yritän kyllä olla kotona, mutta katsotaan sitten kuinka käy.

Vaikka meillä ei enää päiväunia nukuta ja iltanukahtamisetkin on vähän niin ja näin, niin tuntuu että saan kuitenkin tehtyä opiskeluita tässä samalla. A leikkii välillä tosi nätisti myös itsekseen ja välillä katselee Franklinta, joten koitan sitten ne ajat hyödyntää gradun tekoon. Olen huomannut, että mitä enemmän asioita teen yhtä aikaa, niin sitä enemmän saan aikaiseksi. Jos saan koko päivän ihan vaan omaa hiljaista opiskeluaikaa, niin en jotenkin pääse ollenkaan käyntiin. Mutta kun telkkari pauhaa taustalla ja ruoka on liedellä ja siivoo ja on facebookissa samaa aikaa, niin saa sitten kuitenkin kirjotettuakin sivun puolikkaan siinä samalla. Tosin se sitten vaatii sinne väliin niitä oikolukupäiviä, koska kovin jäsentynyttä tekstiä ei noin saa aikaseksi. Mutta tässä vaiheessa prosessia tärkeintä on, että tulee edes jotain tekstiä.

3+1 viimeistä päivää

Tiistai - ystävänpäivä

A meni taas muutamaksi tunniksi mummolaan, kun kävin yliopistolla tekemässä ryhmätyötä. Sähköposti ei jostain syystä toiminut ja meidän työskentely meinasi tyssätä siihen, mutta onneks on Facebook, koska saatiin tiedostot siirrettyä toisillemme sitä kautta. :) Ryhmätyön aiheena on intertekstuaalinen narratiivinen analyysi. Kukkakaupasta mummoille kukkia ja kotiin. Tarkoitus oli käydä äitin kanssa yhdellä salilla hakemassa viikon ilmaiset harjoittelut, mutta koska ulkona pyrytti ja oli tosi kurja sää, niin ei viitsittykään lähteä sinne ajamaan, joten äiti piti meille muutaman tunnin seuraa tässä kotona. Odoteltiin äidin tilaamaa kukkalähetystä, joka saapui juuri ennen kahdeksaa.

Ystävänpäivätulppaanit

Kuva on muuten otettu uudelle ihanalla Lumialla, kyllä sillä vaan voi tehdä kaikenlaista. Kuvien lähettäminen sähköpostitsekin on superhelppoa ja nopeaa, varsinkin, kun vertaa siihen, että en vanhoista puhelimista meinannut saada kuvia mitenkään ulos. Muutama valituksen sanakin tosin on: akku pitää ladata todella usein, (tosin kyllä sitä tulee paljon päivän aikana käytettyäkin) ja kaiutin on ilmeisesti todella huono, kun muutama on jo valittanut, että ei kuule mitään, jos kaiutin on päällä. Sikäli harmi, että käytin sitä todella paljon, kun A haluaa aina osallistua keskusteluihin, mutta ehkä mä selviin ilmankin. :)

Keskiviikko

Keskiviikkoaamuisin mulla on aina seminaari, jolloin vien A:n yo:n lapsiparkkiin. Aamu lähti taas kiireellä liikkeelle ja oli kyllä sellanen olo, että ei tosissaan jaksais Helsinkiin asti raahautua. Piha oli ihan täynnä lunta, eikä aura-autoista tietoakaan. Lisäksi koko seminaariin meno tuntui ihan turhalta, koska tiesin, että mitään varsinaisia käsiteltäviä asioita ei ole ja luultavasti siellä vaan juteltaisiin mukavia tunnin verran. Koiran käyttämisen kanssakin tuli todellinen kiire. No, onni onnettomuudessa, ei meidän sit tarvinnukkaan mihkään lähteä, kun huomasin lenkkiä ennen, että mun rakkaista Emmaljungista on hajonnu tavarakorin sellanen tukimetalli ja koko rattaat olikin ihan vinossa. Asfaltilla olisin voinut noita työntää, ihan hyvin ne kulkee, mutta en viittiny tonne umpihankeen niiden kanssa lähteä. Enkä olis tosin ehtinykkään, koska siinä tosissaan tuli vähän kiire, kun jäin niitä rattaita ihmettelemään. No, ilmotukset parkkiin ja proffalle ja se siitä. Kerrankin oltiin siis hyvissä ajoin pukeissa ja valmiina päivän askareisiin. Ja oikein hyvä päivä siitä sitten lopulta tulikin. Syötiin aamupala ja laitoin lakanapyykit koneeseen ja sitten lähdettiin pihalle. Laskettiin mäkeä pihalla reilu tunti, nyt olikin kiva, kun ei tarvinnut koko ajan nostella, vaan A pääsi itse kiipeämään pieneen lumikasaan, josta laski ja sitten liukumäkeen. Mä tein ajankulukseni polkua liukumäelle A:n lapiolla. Lopuksi käytiin vielä viemässä pyykit kuivaushuoneeseen.

Sitten kotiin syömään, kerrankin oli ruokakin valmiina, kun olin sen jo edellisenä iltana tehnyt. Ei kyllä ollut mikään kulinaarinen nautinto, mutta maistui hyvin ulkoilun jälkeen. Sitten luettiin muutama satu isossa sängyssä ja otettiin pienet päikkärit. Taisin itsekin torkahtaa siinä nukutuksen puitteissa puolisen tuntia ja A nukkui sitten vähän kauemmin. Annoin nukkuakin, kun yöunet jäi taas tosi lyhyiksi, kun ei se uni tosiaan iltaisin meinaa välillä tulla. Mutta sain kerrankin jotain järkevää ja erittäin hyödyllistä tehtyä päikkäreiden ajan. Sain jopa sivun kirjoitettua temaattista esseetä, mikä on enemmän konkreettista edistystä kuin pitkään aikaan. Orientaatio työskennellä oli jo valmiina, koska olisin mennyt lapsiparkin jälkeen kirjastoon tekemään, jos A olisi nukahtanut kotimatkalle. Esseen pitää olla vajaan kuukauden päästä valmis ja 9 sivua siis puuttuu vielä. Jos saisin samalla tahdilla ja innolla tehtyä, niin ei vaatisi montaakaan päivää, mutta kyllä se tekeminen taas tyssää niin, että viimeiset illat menee ihan paniikissa. Niin se vaan yleensä menee. Samalla viikolla on vielä sen ryhmäesseenkin palautus, mutta siinä auttaa se, ettei se ole pelkästään omilla harteilla. Heräämisen jälkeen taidettiin syödä välipalaa ja käytettiin koira ja haettiin pyykit. Tosi nopeesti ne kuivu, ihan muutamassa tunnissa.

Torstai

Aamu oltiin kotona ja sitten lähdettiin taas kohti mummolaa, koska mulla oli luento. Luento oli kerrankin mielenkiintoinen ja sitä jaksoi oikeasti kuunnella. Aiheena sadutus ja lapset etnografeina.

Hain A:n ja tarkoitus oli käydä siistimässä kirppispöytä ja kaupassa. Mummo päätti lähteä mukaan, kun tarkoitus oli, että A pysyisi hereillä kauppaan asti. No, suunnitelmiin tuli pieni muutos, kun ajoin sitten kolarin siinä kaupan kulmalla. Että vähän meni suunnitelmat uusiksi. Auto kärsi sen verran, että piti hinata pois. Onneks vastapuoli pääsi sentään ajamaan kotiin. Ja poliisit oli niin kivoja, että en saanu sakkoja, vaikka olis kyllä ollu syytä, kun sillä tavalla törttöilin. No, käytiin kuitenkin nopsasti siivoamassa kirppispöytä, kun siellä kerran oltiin, mutta kauppareissu sai kyllä jäädä. Onneksi siitä kulmalta menee suora bussi kotiin ja matkakortissakin oli vielä rahaa, joten päästiin hyvin bussilla kotiin. En tosin ollut ihan varma reitistä, joten jäätiin aika kaukana kotoa pois ja A oli ihan poikki, kun se oli meinannu jo nukahtaa sinne poliisiautoonkin. Päästiin kuitenkin kotiin, kun kannoin puolet matkasta ja käveltiin puolet. Mielessäni kirosin, kun mietin mummolan ovella, että pitäiskö ottaa pulkka sieltä mukaan, että sais ostokset helposti autosta, mutta en sitten kuitenkaan ottanut, koska meillä ei ole parkkihallissa kuitenkaan lunta, niin siitä ei olis ollut kuitenkaan apua. Mutta miten ihanaa olis ollu, kun se oliskin ollu mukana, niin olis ollu kulkeminen huomattavasti helpompaa, kun kantaa väsynyttä painavaa lasta sylissä. Että se pulkka vois kyllä talvella olla autossa ihan vakiovaruste.

Käytettiin koira ja lupasin A:lle jäätelöä iltapalaks, jos ei nukahda pulkkaan. Se toimikin, uni tuli kuitenkin lopulta vasta kymmeneltä. En tajua, vaikka se meinas nukahtaa jo monta monta kertaa siinä päivän aikana ja oli muutenkin jänniä tapahtumia. Ihan hyvin saatiin kuitenkin molemmat nukuttua kaikesta huolimatta.

Perjantai

Koska edellisenä päivänä oli tosiaan tarkotus käydä kaupassa, eikä kaapissa ollut oikein mitään, niin kauppaan oli lähdettävä. Rattaat oli kuitenkin edelleen rikki, eikä matkarattailla ole tonne hankeen järkeä lähteä. Joten mentiin pulkalla ja tosi käteväähän se on niinkin. Hyvin sai tuotua yhden painavan ja yhden kevyemmän kassin. Ja pullotkin käytiin viemässä samalla. A oli tosi ahkera apulainen kaupassa. Kotiin tullessa teinkin vähän perusteellisemman siivouksen, pesin pyykkiä ja vaihdoin lakanat. Että olis toisen sitten kiva tulla kotiin. Oli tarkotus leipoakin, mutta se nyt jäi, koska sen olisin tehnyt jo eilen.

Iltapäivällä oli perhe taas kasassa ja saatiin kivoja tuliaisia ja väsynyt isi kotiin. Joka tosin samantien lähti hakemaan meille sitä sijaisautoa. Hertzistä olis pitänyt saada lastenistuimellisia autoja, mutta niillä ei nyt sit ollukkaan kuin korokkeita, joten meillä ei ole nyt istuinta. Saatetaan huomenna tosin hakea istuin ja kaikki muukin tavara pois omasta autosta, koska se sit vissiin meni lunastukseen. Mutta onneks onneks mulla on superhyvä loistokasko, joten jotain rahaa siitä pitäis kuitenkin saada. Ja olihan siinä autossa jo muutenkin muutama vika, mitkä olis pitäny korjata, ni eipä tarvi enää, vaan päästään autokaupoille.

Päivä 9

Eilen oli vuorossa taas kouluhommien tekoa joten A:lla oli jälleen luvassa mummolapäivä. Piipahdin pikaisesti myös viemässä täydennystä kirppispöydälle ja tein pikaisen ostoskierroksen. Kaverin tavaroista tarttui mukaan ranskan matkasanakirja, jolle saattaa olla tarvetta kevään Pariisin reissulla. Suurin osa kirppisostoksistahan on ns. heräteostoksia, kun ei koskaan tiedä mitä kivaa tulee vastaan. Sieltä voi kuitenkin ihan selkeästi myös lähteä etsimään jotain ja yleensä se etsitty juttu löytyykin. Eli aina ei tarvitse heti lähteä kaupasta hakemaan uutta. Eikä etsimiseen edes tarvitse käyttää paljoa aikaa eikä montaa ostoskertaa. Jotenkin hassua, että aina kun jotain etsii, niin se myös kävelee vastaan. Esim. nyt ne luistimet, joita olis ollut viimeksi kahdetkin erilaiset. Nyt olen etsinyt toppahousuja, kun haalari alkaa käymään jo pieneksi ja jos talvea vielä jatkuu, niin on sitten joku toinenkin toppavaate. Nyt löysin hyvä toppahousut, tosin takki tuli mukana, mutta oli niin edullinen, että kannatti ottaa. Toinen mitä ollaan etsitty vaikka mistä, eikä uutenakaan edes mistään enää saa, on Franklin-DVT:t. Nyt löysin niitäkin kaksi kappaletta. Taidan tosin säästää niiden antamisen vähän myöhempään, kun alkaa toi telkkari addiktoimaan nyt vähän liiaksi, niin noita voi katsella vaikka sitten jos tulee kipeäksi, eikä jaksa muuta leikkiä. Lisäksi tein pari löytöä alepöydästä, en voinut niitä sinne jättää, kun oli just meidän kokoa. Jumppapuku 0,50 € ja ihan meidän värinen vihreä tosi hyväkuntonen kevättakki 1,75 €. Mulla on kyllä vähän tollanen takki- ja kenkäaddiktio, kun jotenkin kaikki söpöt takit ja kengät lähtee meidän mukaan. Lenkkareitakin on kevääksi jo melkeen liikaa, mutta toisaalta ihan hyvä ollakin, kun ei koskaan tiedä, mitkä vaikka painaa jalkaa tai likaantuu tai kastuu, niin on sitten vaihtokenkiä. Ja takkeja on kans. :)

Kirppiksen jälkeen suuntasin kirjaston kautta kotiin lukemaan. Vähän taas pääsin hommissani eteenpäin, vaikkakin hiljakseen etenee. Saatiin myös odotettuja vauvauutisia, joten illalla piipahdimme vielä Jorvissa katsomassa uutta pientä ja mielettömän suloista Prinsessaa. Omakin vauvakuume nosti taas aika vahvasti päätään ja A oli ainakin ihan haltioissaan. Toisaalta nyt yöllä kun heräsin kolmen aikaan, enkä saanut enää unta, niin kävi kyllä mielessä, että onneks ei tarvi heräillä yöllä. :)

Päivät 6, 7 ja 8

Perjantaina pidettiin vaan kotipäivä. Piti hinnoitella kirppistavaroita, mutta kovin paljoa en saanut aikaiseksi laittaa. Eipä taidettu tehdä mitään muuta mainitsemisen arvoista. Ehkä vähän siivottiin.

Lauantaina olikin sitten taas koko päivälle tekemistä. Aamusta lähdettiin viemään tavaroita kirppispöydälle, jossa nähtiin samalla ystäväperhettä. Kirppiksellä menee aina mielettömän nopeesti aika ja reissussa meni kokonaisuudessaan kolme tuntia. Toki käytiin myös kaupassa samalla. Kotona ehdittiin olla pari tuntia ja syödä pikaisesti ja sitten lähdettiin jumppaan, jossa nähtiin toisia ystäviä. Sitten kiireellä kotiin ja koira ulos ja ruuan laittoon. Yksi ystävä tuli vielä illalla syömään ja seuraks kattomaan Putousta, ettei tarvinnu kattoa yksin. A:kin nukahti supernopeesti, vaikka olikin ottanu muutamat vartin pikaunet ja automatkoilla.

Tänään meijän piti lähteä mummin kanssa johonkin talviriehaan, mutta mulla oli aamulla sen verran kipeä kurkku ja kipeä olo, että ei lähdetty. Mummi ja ukki tuli sitten tänne pariks tunniks leikkimään, niin sain vähän luettua. Ostin kirppikseltä lauantaina tollaset magneettikirjaimet, joita oon kattonu jo ennenkin. Superhyvä ja edullinen ostos. A kun on tosi tosi kiinnostunut kirjaimista ja lukemisesta, niin vierähti ensin aika pitkä tovi pelkästään noita kirjaimia lajitellessa ja nyt ollaan sitten kirjoitettu kaikkia tuttuja sanoja tollaseen magneettitauluun. Oman nimen ja "isin" lukeminen onnistuu jo hyvin. Sitten ollaan vähän muovailtu ja vielä pitäis hinnotella lisää niitä kirppistavaroita.

Päivä 5: Me & i -kutsut

Tänään koitti kauan odotetut kutsut. Niitä ennen piipahdin kuitenkin luennolla, josta tulin sitten kaupan kautta kotiin siivoomaan. Oli kamala siivo, tosin nyt kutsujen jälkeen on vielä pahempi ku on kamala määrä likasia astioita ja lapset onnistu levittämään lastenhuoneen maton täyteen jotain riisinjyviä. Siivottavaa riittää siis vielä huomisellekin. Mutta oli taas onnistuneet kutsut ja oli ihana nähdä kaikkia ystäväisiä taas. Ja A oli ihan haltioissaan yhdestä pienestä ihanasta vauvasta.

Tilasin itselle ruskeat froteehousut kesäksi ja A sai sammakko-mekon ja pipon, ruskeat froteehousut ja punaiset legginsihousut. Vaikka mitään ei oikeestaan oltais tarvittu, niin noi housut kyllä tulee syksyksi ihan tarpeeseen. Molemmat on tosi hyviä perushousuja, mitkä sopii monien yläosien kanssa. Pipo tulee käyttöön meijän vihreän välikausihaalarin kanssa ja mekko oli vaan niin meijän värinen kesäksi, että oli pakko ottaa se. Nyt olis ollu aikuisillekin kaikkea kivaa, mutta tällä kertaa tyydyin vaan noihin yhtiin housuihin, jotka oli kyllä tosi mukavat.

Päivä 4: yliopistolla

Pikainen pyrähdys yliopistolla ja taas sain pari rästissä olevaa juttua tehtyä. Työharjottelun palautekeskustelusta tuli tosi hyvä mieli. Tuntuu, että olen opiskellut ihan oikeita asioita ja työllistymismahdollisuuksia on vaikka kuinka. Mikähän siinä muuten on, että kun käy siellä yliopistolla vaan pikaseen, niin tuntuu aina siltä, että tekis mieli jäädä sinne opiskelemaan, mutta sitten kun pitäis oikeesti siellä jotain tehdä, niin eihän siitä tuu sitten mitään. Pitäis olla aina tarvittavat kamppeet mukana, että vois jäädä jos iskee satunnainen ahkeruuspuuska.

Ennen kuin hain A:n kotiin, piipahdin pikaisilla kosmetiikkaostoksilla. En yleensä osta koskaan mitään tollasia kaupasta, vaan tilaan aina jostain esitteestä tai netistä. Nyt oli kuitenkin puuteri niin loppu, että oli pakko hakea. Ihan mahdoton valita, kun eri merkkejä ja laatuja on vaikka kuinka. Samalla etsin uuden kynsilakan, tummanharmaan. Pitkästä aikaa olen jaksanut lakkailla ja laittaa kynsiä, niin ostin vähän myös sellasia koristeita, jos jaksais niitä kokeilla. Kiva ostaa välillä jotain vähän turhakkeitakin itselle. Illalla leivoin vielä hurjan herkullisia mokkapaloja.

Päivä 3: kirpparikierros

Tänään nukuttiin ysiin ja lähdettiin sen jälkeen mummolaan. Mun piti tulla kotiin lukemaan, mutta poikkesin siinä kotimatkalla kuitenkin kirppiksellä, kun kerrankin pääsin rauhassa, enkä ollut pitkään aikaan kunnolla käyny. Ja nyt löytyikin kaikkea kivaa.

H&M kesämekko 98, 3 €, kevättakki 3y, 6 €

2 Po.p:n paitaa, keltainen 7 € ja vihreä 5 €

Luistimet 24-25, 5 €, Reiman kurahousut 92, 3 € (puoleen hintaan)

4 palapeliä, yhteensä 7 €

Ekan kuvan mekko ja takki näyttää siltä, että ne vois olla mulle itelleki, mutta ovat siis pienen tytön kokoa. Noi luistimet olin ajatellut ostaa, jos tulis käytettyinä ja edullisesti vastaan. Eipä tarvinnut kun kerran käydä etsimässä ja olis löytynyt jo kahdet. Nyt pitäis vielä käydä ostaa kaupasta kypärä, niin päästäis kokeilemaan luistelua. Ja kurahousut oli aika hyvä löytö, koska niitä ens syksynä päiväkodissa tarvii ja noi sattu olee hyväkuntoset ja vielä puoleen hintaan.

2 viikkoa "yksinhuoltajana", päivät 1 & 2

Mieheni siis lähti Kiinaan työmatkalle kahdeksi viikoksi ja saan olla A:n kanssa kahdestaan. Plus koira tietysti. Olenkin jo odottanut tätä, koska kyllä sitä pitkässä parisuhteessa välillä kaipaa sitä, että sais olla vaan ihan rauhassa. Tää 2 viikkoa pitäis kyllä riittää siihen.

Lauantaina Apa meni mummolaan yökylään ja sain ihanaiset tytöt meille yökylään. Tarkoitus oli suunnitella meidän keväistä Pariisin matkaa, mutta kuten arvata saattoi, niin suunnitelmat jäi sille asteelle, että joku ehkä kerran mainitsi sanan Pariisi. :) Oli kyllä taas ihan superhauskaa, seura ei petä koskaan. Ja kerrankin kävi myös niin, että onnistuttiin olemaan humalassa kaikki samaan aikaan, kun yleensä se menee siihen, että ollaan aina vuorotellen. Puolen yön aikoihin lähdettiin jopa tohon lähibaariin. Yleensä en hirveästi baareissa viihdy, mutta nyt oltiin ihan loppuun saakka varmaan ekaa kertaa ikinä ja olis vielä voinut jäädäkin, eli aika meni tosi nopeesti. Musiikki taisi olla aika huonoa, mutta aika meni kuitenkin tanssiessa. Itse olin kyllä sikäli taas viisas, että en juonut enää baarissa mitään. Tosi surullista oli kyllä se, että ei meiltä taideta enää koskaan kysyä missään papereita. Kotiin kun tultiin, niin kaikki muut sammuili vähän sinne tänne, mutta itse en saanut ollenkaan unta ja nukuin ehkä tunnin verran. Silti seuraava päivä oli yllättävän pirteä, enkä saanut siltikään nukuttua edes päiväunia.

Sunnuntai meni siis vähän väsyneissä tunnelmissa. Päässä pyöri vielä aamulla, mutta pieni raikastava appelsiini-croissantti aamupala ja migreenilääke korjasi olon aika hyvin. Nukuttua en tosiaan saanut silti koko päivänä, vaikka olis väsyttänyt.

Tänään vietettiin sitten Apan kanssa ihan kotipäivä. Päivään sisältyi kolme x pulkkalenkki koiran kanssa, posti-kirjasto-kauppa -reissu ja vajaan tunnin ulkoilu tossa kotipihalla. Ja päivä tuntui kyllä jotenkin todella pitkältä. Apa ei nukkunut päiväunia, mutta seitsemän aikaan se meinas nukahtaa sohvalle, kun zumbasin. Onneks tajusin ajoissa, koska muuten olis yöunet menny ihan puihin. Syötiin pikainen iltapala ja käytettiin koira ja sitten se onneks nukahti parissa minuutissa omaan sänkyyn kuunnellen äänisatua. Ihanaa, kun aina sujuis nukahtamiset noin. Ja yleensä noi äänikirjat ei riitä, vaan mun pitäis ite lukea mutta nyt se sieltä muutaman kerran huuteli ja sitten hiljeni. Ja peitokseen se halus pulkassa olleen lampaantaljan, jonka kyllä vaihdoin pois sitten, kun uni oli tullut. Olis ollu ehkä hieman liian kuuma muuten.

Huomenna mulla onkin sitten opiskelupäivä, pitäis koko päivän jaksaa orientoitua opiskeluihin. Ja iltapäivällä voisin mennä vielä jumppaan. Ja  huomenna tulee mun uusi ihana Lumia. Siirryn vihdoin uudenlaiseen mobiiliaikakauteen.

Me and I:n uusi mallisto

Mallisto ilmestyi taas ja nyt sieltä olis kyllä löytynyt aika paljonkin ostettavaa, tällä kertaa kuitenkin lähinnä housuosastolta. Mulla on kutsut 9.2., mutta yksi juttu oli pakko tilata jo ennakkoon, ennen kuin loppuvat. Ja saman päätti tehdä myös pari ystävääni, joten kohta meillä on kaikilla tytöt ihan samiksia.

Singoalla with rabbit in pocket

Katsotaan nyt miltä vaatteet sitten livenä näyttävät ja löytyykö sieltä jotain vielä kivempaa kuin nämä, mutta alustavasti ajattelin ainakin näitä:

Slim sweatpants

Nämä meillä oli viime mallistosta ostettun amustana ja ovat ihan parhaat housut, kun käyvät kaiken kanssa. Ja edelliset punaiset legginsit on kohta jäämässä muutenkin pieniksi. Nämä kun eivät kuitenkaan ole sellaista ihan ohutta välihousukangasta, vaan sellaiset jämäkämmät ja siistimmät.

Terryknickers

 Näitä oransseja ajattelin Apalle kesähousuiksi, olis varmaan supermukavat jonkun kivan t-paidan kanssa hiekkalaatikkoleikeissä.

Comfy terryknickers

Ja itselle vähän vastaavaksi nämä ruskeat froteehousut. Näyttävät ainakin hyvin mukavilta.

Ajatukset kesään

En oikeastaan koskaan osta kenkiäkään normaalihinnalla ja sillon kun olis oikea sesonki. Ja onneksi ei tarvitsekaan, kun aleja tuntuu olevan netti pullollaan, jos vaan osuu sopivasti kohdalle. Yleensä ostankin siis kesäkengät talvella ja toisinpäin, niin sitten kun se tarve tulee, niin on mukava kaivaa laatikosta uudet kengät, joita ei enää edes muistanut ostaneensakaan. Plus tietysti säästää rahaa, kun "väärän" kauden kengät saa aina halvemmalla. Näillä mennään siis ensi kesä. Kahdet itselle ja kahdet Apalle (joka muuten kutsuu itseään nykyään ihan säännönmukaisesti Elliksi).

Ihana ja rentouttava iltapäivä

Tänään (tai tarkemmin sanottuna eilen) pientä arjen luksusta. Lähdin töistä jo kahdelta, jotta ehdin kolmeksi hierontaan. Työpäivä olikin näin ollen vain 5 ½ tuntia, mutta sainpas käytettyä plussatunnit pois. Enää oliskin sitten seitsemän työpäivää jäljellä.

Hieronta oli tunnin pituinen urheiluhieronta, joka todella tuli tarpeeseen, koska selkä on ollut jo pidemmän aikaa ihan jumissa töiden takia. Hieronnan aikana tuntui, että pukkaa päänsärkyä, johon olin kyllä varautunutkin, mutta kun pöydältä nousi, niin tuntui että koko selkä rentoutui ja kivut hävisivät. Tosin päässäkin heitti aikalailla, eli aika tehokasta se vissiin oli. Suositeltiin että kävisin toistamiseen vielä ensi viikolla, jonka saatan tehdäkin. Vähän ehkä epäreilua, että itse vaan hummailen ja kiertelen ostoksilla ja hieronnoissa, kun toinen vaan tekee kovasti töitä, mutta jos tää olis vaikka tällasta akkujen latausta tulevaan kevääseen, joka ainakin eilisen luennon perusteella tulee taas olemaan ihan tarpeeksi raskas. Lisäksi mä oon sitä mieltä, että jokaisella äidillä pitäisi olla mahdollisuus tällaseen omaan luksus-aikaan, vaikka tiedänkin että hyvin isolla osalla ei todellakaan ole. Olen siis erittäin onnellisessa asemassa sen suhteen, että saan omaa aikaa oikeestaan koska vaan sitä tartten.

Hieronnan jälkeen suuntasin Selloon etsimään itselleni uutta lompakkoa, koska vanha on jo niin rikki, että ei enää mitenkään toimita virkaansa. Ja kierrettyäni koko Sellon kaikki mahdolliset liikkeet, tulin jälleen siihen tulokseen, että kivaa lompakkoa on ihan mahdoton löytää. Cittarissa oli sitten yksi mahdollinen vaihtoehto, ei mitenkään erityinen kuitenkaan, joten jatkan vielä etsimistä ja haen sen pois, jos ei millään muuta löydy. Mutta ihan hedelmätön reissu ei kuitenkaan ollut, koska kuten aina, kun itselleen jotain etsii, niin löytyy vaan kassikaupalla tavaraa lapselle.

Po.p

Popin alevalikoimat olen käynyt pikaisesti kiertämässä varmaan kolme-neljä kertaa, mutta mitään sopivaa ei ole löytänyt. Päätin kuitenkin antaa sille vielä yhden mahdollisuuden ja sain kuin sainkin 45 € käytettyä. Apa sai saappaat ensi syksyksi, mustat perusleggarit ja villaiset leggarit. Popin saappaita olen ennenkin ihastellut, mutta en ole raaskinut ostaa ja nyt löytyi niin ihanat ja vielä puoleen hintaan, että en voinut jättää ostamatta. Noi on normaalia pienempää kokoa, otin koon 26 ja toivon, että se mahtuu vielä ensi syksyn. Kesän mahtuu ainakin, jos sattuu olemaan kumppareille tarvetta. Villaset legginsit on hyvät, kun jos tarvii haalarin alle vähän jotain lämpimämpää ja kun fleece-haalari on niin paksu, niin noi ei vie tilaa sieltä haalarin sisältä. Ja noi on niin reilut, että menee varmaan vaikka ens joulunakin, siksi otin punaiset.

Kiitos Joulupukki!

Olinpas ilmeisesti ollut super-kiltti tänä vuonna, koska sain ihania ihania lahjoja ja Pukki oli myöskin lukenut huolellisesti lahjatoiveita. :) 

Sain: 

• Omronin sähköhammasharjan (on muuten ihan superhyvä hammasharja. Hampaat puhdistuvat kuin itsestään ja lopputulos tuntuu kuin olisi käynyt jossain suuhygienistillä hampaiden putsauksessa.)
• 20 cm timanttipaistinpannun
• vihreän 15 cm blinipannun
• pihviveitset
• ihanat lämpimät rukkaset
• pienen vihreän Kastehelmi-lautasen ja pallokynttilän
• Partylite-kynttiläjutun
• Karahvin
• ihanan tuoksusta tiskiainetta
• neulotun silkkikaulahuivin
• käsirasvaa
• suklaata

Kuvasta puuttuu vielä tv-huopa, Iittalan Runo-lautanen, Mummi ja Minä -siivousaine sekä itsetehty mysli. Ja kerrankin suklaatakin tuli niin riittävästi, että ei tarvinnut enää joulun jälkeen ostella ale-suklaita. :) Ja riittävät varmaan vielä kuukaudeksi ainakin.

Ja tietenkin tämä: 

Kello by Guess

Ihana Guessin kello, joka on kädessä kuin koru, kuitenkin niin ihanan kevyt ja huomaamaton, ettei haittaa missään arkisissa askareissa ja joskus meinais unohtua päälle suihkuun mennessäkin. 

Ja lisäksi tämä. Mieheni ei juuri yllätyksiä harrastele, mutta 7.12. (piti oikein laittaa päivämäärä muistiin) töistä tullessaan toi tullessaan Aqvian hiilihapotuskoneen, josta olin jo pitkän aikaa haaveillut. Sehän on vähän sellanen kapistus, että sitä miettii, että jääköhän se sitten alkuinnostuksen jälkeen käyttämättä, mutta koska se niin solakasti mahtuu tuohon keittiön apupöydälle, niin ainakin tähän mennessä se on kyllä ollut ihan superhyvä ostos. Ostopäivästä lähtien ollaan käytetty sitä kyllä ihan joka ikinen päivä. 

Monta vuotta olen haaveillut myös tästä ja kun jouluna ystäväperheessä itseämme huvitettiin pelaamalla, niin kävin joulun jälkeen sitten ostamassa meille vielä tällaisen: 

Nintendo Wii + urheilupelit

Itse en niin noista urheilupeleistä välitä, mutta ostamassani paketissa oli lisäksi vielä Zumba-peli, joka käy jo kuntoilusta. Tosin vielä en ole päässyt kokeilemaan kunnolla, koska sitkeä yskä ja nuha vaivaavat edelleen. Lisäksi hankin vielä tasapainolaudan Wii Fit Plus -pelillä, jota olenkin jo ehtinyt pelailemaan.

Jouluisia puuhia

Tänä vuonna ei meinannut löytyä joulutunnelmaa oikein ollenkaan. Taisi johtua tuosta lumenpuutteesta. Piti sitten yrittää keksiä jotain jouluisia puuhia, jotta tunnelmaan olisi päässyt. Yhden iltapäivän vietimme Seurasaaren Joulupolulla. Vaikka ei ollut kylmä sää, niin jo parin tunnin kävelyn jälkeen olin ainakin itse aivan jäässä. Ainakin sen jälkeen kun oltiin seisty yli puoli tuntia kasvomaalausjonossa. Apa ei suostunut jonosta enää pois lähtemään, vaikka sitä ehdotin. Ja niin saatiin poskeen pieni tonttu. Polulla oli myös paljon muuta ihmeteltävää ja muutamaan tuttuunkin törmättiin. 

Itseltä jäi tänä vuonna avoimen joulujuhla välistä, kun ei olla ehditty koko avoimessa muutenkaan käymään. Onneksi Apa on käynyt Mummon kanssa erilaisissa paikoissa laulelemassa ja tapaamassa muita lapsia.

Pipareita ollaan leivottu pariin otteeseen. 

 

Ja kuten kuvasta näkyy, ulkona oli melko ankean näköistä. Tonttulakki oli myös aika hitti, joka pysyi päässä useana päivänä.

 

Rakas joulupukki

Kai sitä saa aikuisetkin toivoa jotain joulupukilta. Mä kun en ole koskaan ollut sitä mieltä, että vaan lasten pitäis saada lahjoja, tokikin nykyään mä saan Apan lahjoista ihan yhtä paljon iloa kuin omistakin, kun yhdessähän me niillä leikitään. Mutta sopivasti on osunut tähän joulun alle kaikenlaisia tarpeita.

Mulla hajos lompakko, joka olikin jo vuosia vuosia vanha. Joten sen tarviisiin uuden, en oo kyllä itekään vielä löytäny mitään mieleistä. Ja sitten tarviisin kellon. Oon vissiin joltain saanu vähän vaikutteita, kun mua on jotenkin alkanut houkuttaa sellanen Guessin ihan simppeli kello. Yleensä tykkään siitä, että voin vaihdella kelloa niinkun muitakin asusteita värin mukaan ja ostelen sellasia halvempia, joita on sitten monta, mutta nyt kun monesta on hajonnu ranneke, niin olis kiva jos olis yks sellanen, joka sopii kaikkien vaatteiden kanssa eikä hajoilis niin helposti.

 

Sitten mulla hajos sopivasti myös mun sähköhammasharja. Tämä olis kiva:

Omron Sonic Style B458 

Mulla on piikkimatto, jota tulee käytettyä satunnaisesti. Monesti kuitenkin tuntuu, että haluis painaa noilla piikeillä nimenomaan niskaa ja sitä isoa mattoa on vähän vaikea saada aseteltua sopivasti. Niin Pirkka-lehdestä löytyi tähän vastaus. Toi ainakin näyttäis siltä, että sen sais asetettua juuri sopivalle kohdalle ja sopivan kireelle.

Gymstick akupiikkipanta

Muuten mulla onkin melko perinteisiä toiveita. Monet esim. toivoo, että ei tulis liikaa suklaata jouluna, mutta mulle ei kyllä oo koskaan ollu sitä ongelmaa. Suklaata ei voi koskaan saada liikaa. Esimerkiks nää kuuluu ehdottomasti jouluun, koska näitä oli aina mummolassa pienenä.

Marabou Twist

Sitten haluisin jotain pumppupullossa olevaa käsirasvaa. Vihaan sitä kun on kädet kuivat ja pumppupulloset käsirasvat on kätevämpiä ja niitä tulee käytettyä useemmin kun tuubit. 

Muita yhteisiä toiveita meillä on:

• jotkut esim. Victorinox-pihviveitset
• lihalämpömittari
• pieni paistinpannu halk. n. 20 cm

Ja tokihan kaikki naiset varmasti toivois kaikenlaisia romanttisia koruylläreitä yms., vaikka niitä hyvin hyvin harvoin osuukaan omalle kohdalle. Mutta nyt on ollut kyllä ihan paras lahja vaan se, että oon saanut olla yksin kotona ja sairastaa rauhassa. Ihan kamala olo ja mä en kyllä todellakaan ole mikään hyvä äiti kipeenä. Onneks on olemassa ihana mummola. Kaikilla äideillä ja iseillä pitäis olla mahollisuus sairastaa rauhassa, vaikka tiedän, että todellakaan läheskään kaikilla ei sitä mahdollisuutta ole. Joten eipä tässä sen kummempia lahjoja todellisuudessa tarvitakaan. 

Sairaslomalla

Töitä on takana vajaa kuukausi ja tähän väliin tuli sitten viikon sairasloma. Viime to ja pe olin kotona A:n kanssa, jolla oli korva- ja silmätulehdus ja nyt mulla on sitten itellä joku nielutulehdus, luultavasti angiina ja sain siihen itelle vielä kolme päivää saikkua. Eilen oli pakko lähteä päivystykseen, jossa ei onneks sunnuntaiaamuna ollutkaan paljoa jonoa. Kurkkukipu on jotain niin kamalaa, että sitä ei meinaa kestää enää yhtään, eikä siihen auta mikään. Toissayönä nukuinkin vaan kaks tuntia, viime yö meni onneks jo vähän paremmin. Meillä on töissäkin tosi moni kipeenä, niin näköjään se tarttuu näin aikuisenakin helposti, ihan niinkun lapsillekin hoidossa. Meillä oli koko perhe siis kipeenä, mutta kaikilla tuntu olevan vähän eri tauti. Ja tietenkin sitä on kipeenä just sillon kun vähiten haluis. Tää viikko olis ollu muista työviikoista poiketen vähän erilainen ja ehkä koko harjottelun kivoin ja sitten oon kipee. Plus että mulla kaikki työt nyt siellä seisoo ja ens viikosta eteenpäin se on taas sitä perustyötä ja kaikki on kasaantunu. Ja meillä on perjantaina vielä pikkujoulutkin, joihin kyllä ehkä pääsen, mutta puolikuntoisena ja juomakiellossa antibioottien takia. Eikä edes aavistusta mitä laittais päälle.

Nyt siihen töissäkäymiseen on jotenkin jo ehtinyt tottua. Viimeisen viikon ennen töiden alkua käytin ihan täydellisesti siihen, että tein vaan kaikkea Apan kanssa. Käytiin avoimessa päiväkodissa jumppaamassa ja laulamassa ja tehtiin kaikkea muuta kivaa. Ja se oli ihanaa!! Ja sillon harmitti tosi paljon, että pitää lähteä töihin eikä ehdi enää tehdä mitään muuta. Mutta se työnteko kyllä imasee onneks silleen mukaansa, että siellä on kuitenkin ihan kiva käydä. Tosin nyt on ollut ihan kiva taas olla kotona nämä pari päivää, vaikka ollaankin vaan lepäilty. Kun mulla tammikuun lopussa noi työt loppuu, niin tuntuu varmaan taas tosi kummalliselta olla kotona. Ja sitten sen kevään aion kyllä gradun teon ajottaa jotenkin niin, että pääsen A:n kanssa noihin kaikkiin aktiviteetteihin, kun se niistä niin tykkää ja koska kesän jälkeen sellaset ilot on sitten lopullisesti ohi. Nyt ollaan käyty lauantaisin yhessä sellasessa musiikkiliikunnassa, mutta sitten kun lapsi täyttää kolme, niin eikös noi harrastuksetkin ala sillon olemaan sellasia, mihin lapset menee jo yksin ja vanhemmat vaan odottelee ulkopuolella. Musta parasta noissa on se, kun näkee miten se oma välillä niin ujo lapsi heittäytyy sinne isoon saliin juoksemaan ja nauramaan ja osaa laulaa niitä lauluja ja leikkiä ohjaajan perässä tuttuja leikkejä. Ja aina on niin nätisti viemässä leluja ja välineitä käytön jälkeen pois, että ihan äidin sydäntä lämmittää. Kun se aina mielellään siivois muidenkin lasten sotkut. Ja aina tottelee kaikkia sääntöjä ja ei tee mitään sellasta mitä ei sais tehdä. ♥ Ainakaan siis tollasissa missä on ulkopuolinen ohjaaja. Kotonahan se ei välillä usko juur mitään, vaikka siivoomaan se on kyllä ahkera täälläkin.