Syksy

Aluksi tuntui ihan katastrofaaliselta se, että tulee syksy ja kylmä. Ensimmäiset kylmät aamut tuli niin yhtäkkiä yllätten helteen jälkeen, että ei ehtinyt ollenkaan varautua. Nyt kuitenkin kun vähän syksyisempää, muttei kuitenkaan vielä kylmää, on ollut jo hetken aikaa, alkaa syksyn tuloonkin jo sopeutua. Olen aina pitänyt siitä, että on erilaisia vuodenaikoja ja jokaiseen aikaan liittyy oma tunnelmansa ja omat juttunsa. Nyt kuitenkin ahdisti jotenkin enemmän se, että pitää siirtyä keveistä kesävaatteista kohta kaikenmaailman villahaalareihin ton uhmaikäsen kanssa, joka haluaa pukea kaiken itse. Toivottavasti siinä vaiheessa taidot olis jo vähän paremmin tahtomisen kanssa samalla asteella.

Nyt olen kuitenkin jo ihan innoissani syksystä, kun olen tehnyt lukkarit ja suunnitellut syksylle kuntoiluja. Ihan kivaa on myös se, että kun menee ulos, ei heti ole sellanen tukalan kuuma, kun vähän aikaa sitten vielä oli. Vaikka ihanaa olikin. Ja ihania on nämä ilmat, kun voi olla ulkona farkuissa ja huppareissa, jotka tosin menevät tosi nopeasti ohi, kun sitten pitääkin jo siirtyä niihin välikausihaalareihin.

Alunperin syksylle piti tulla ainoastaan gradun tekoa, mutta nyt jotenkin kummllisesti kalenteri on täyttynyt kaikenmaailman muistakin kursseista, jotka jo itsessään työllistäisivät ihan tarpeeksi. Haluan myös ehdottomasti käydä jumppailemassa, joten olen etsinyt edullisia ja mielekkäitä kuntoilumahdollisuuksia. Nyt taidan kuitenkin kallistua ottamaan yliopistoliikunnan jumppakortin, koska sillä tosiaan saa käydä niin paljon kun haluaa/ehtii ja tuntivalikoimakin näytti ihan hyvältä ja monipuoliselta. Lisäksi hinta on niin halpa, että voi melkeen sanoa, että ilmanen ja Otaniemeenkin on avattu nyt uusi sali, joten koska voin käydä myös siellä tunneilla, kortti olisi todella hintansa väärtti.

Maanantai piti aluksi olla ihan vaan kotipäivä, mutta sinnekin tuli sopivasti yksi kurssi, joten joka päivälle on jotain. Onneksi toisessa periodissa vähän helpottaa. Perjantaille ajattelin ottaa äiti-lapsi-jumpan, jotta pääsen itsekin harrastamaan jotain Apan kanssa, jonka syksy menee aika lailla mummolassa muuten. Toistakin jumppaa harkitsen vielä, joka on sitten vaan loppusyksyn ja lauantaisin.

Ja ennen kuin huomaakaan, on maassa lunta ja joulu lähestyy. Joulu on ihana ja tänä vuonna ei pitäis lahjoistakaan tulla suurta stressiä, koska ihan paria lukuunottamatta kaikki on jo ostettu ja ne vois melkeen jo pakatakin kohta, kun sitten joulunalla on varmaan muutakin tekemistä. No ehkä sinnekin pitää jotain jättää, että pääsee joulufiilikseen. Ja kohta kun illat pimenee, saa taas poltella kynttilöitä ja nyt tänne uuteen asuntoon saakin kaikkiin kivohin paikkoihin niitä laitettua. Joten tervetuloa syksy, sitä nopeamminhan se on taas uusi kesä. :)

Palapelejä

Apa rakastaa palapeleja. Niitä tehdään joka päivä ja koko ajan pitää ottaa uusi. Olen ostellut niitä kirppareilta, koska niitä löytää sieltä aika paljon ja todella halvalla. Ja kiinnostaa minkä kiinnostaa, niitä voi sitten taas myydä pois, kunhan menettävät mielenkiintonsa. Nuppipalapelit alkaa olemaan jo liian helppoja, ni nyt oon ettiny vähän haastavampia.

Viime kirppisreissulla kun oikein hakemalla hain palapelejä, niin löytyi tällanen kasa:

 

6 peliä ja hintaa yhteensä 3,60 €. Kolme annoin jo ja kolme säästin vähän myöhempään, kun olivat sen verran vaikeempia. Tossa kirppistelyssä on se, että jos paikan kiertää kerran, ni yleensä löytää ehkä yhen kivan jutun, jos sitäkään. Mutta sit jos on sen verran aikaa, että ehtii tekemään vielä toisen kierroksen, niin sit sieltä jotenkin paljastuu ihan uudet jutut ja sit yleensä löytää vaikka mitä. Niin kävi taas, meinasin joutua pois vaan yhden pelin kera, mutta kun äkkiä kävin toisen kierroksen niin löysin parista pöydästä ihan huippulöytöjä. Esim. noi alarivissä olevat oli kaikki 0,20 €/kpl. 

Vappu

Vappuaattona oltiin Apan kummitädin luona syömässä. Tarjolla oli itsetehtyä perunasalaattia, kanaa, maissia ja tomaattia ja paprikaa. Oikein hyvät oli ruuat. Jälkkäriksi sitten munkkeja ja irtsareita. Muuten meno oli oikein rauhallista, pojat katto jotain lätkäpeliä ja lapset leikki ja SÖI. Se syöminen tais olla se hauskin juttu.

Vappupäivänä lähdettiin sitten samalla kokoonpanolla Korkeasaareen. Eka oli tarkotus mennä Kaivariin, mutta keksittiinkin mennä katsomaan eläimiä. Apaa taisi reissu vähän jännittää, koska mentiin kavereidin autolla, joka oli vissiin vähän outoa. Sillä ei ole koskaan autossa vielä ollut paha olo, eikä ole elämänsä aikana vielä kertaakaan oksentanut, mutta nyt just ennen perille pääsyä, tuli kaikki aamupalaomenat syliin. Ja ihan yhtäkkiä, kun eipä noi pienet lapset kaiketi hirveesti valita, jos on paha olo.

Kerranki tuli mentyä vähän viileämmällä ilmalla kun yleensä, niin eläimetkin oli ulkona. Siellä tuli aika paljon käveltyä ja kateltua eläimiä. Tosin sielläkin hitti tais olla liukumäki. Otettiin valokuvia, syötiin jädet ja lopuksi käytiin vielä ostamassa lelupuodista pieni pinkki papukaija, jonka voi laittaa johki roikkumaan. Keksin vasta kotona, että niitä olis pitänyt ostaa vielä muutama lisää, niin niistä olis saanu hienon kollaasin seinälle. Voi olla, että ei tuu enää mentyä tänä kesänä uudestaan, mutta jos joku tuttu menis, niin vois tuoda meille noita papuja (niinkun Apa sitä kutsuu).

Ja tais olla myös aika raskas ja väsyttävä reissu, kun Apa nukahti autoon ja jatkoi unia rattaissa 3 h 45 min.