maanantai 28. marraskuuta 2011

Sairaslomalla

Töitä on takana vajaa kuukausi ja tähän väliin tuli sitten viikon sairasloma. Viime to ja pe olin kotona A:n kanssa, jolla oli korva- ja silmätulehdus ja nyt mulla on sitten itellä joku nielutulehdus, luultavasti angiina ja sain siihen itelle vielä kolme päivää saikkua. Eilen oli pakko lähteä päivystykseen, jossa ei onneks sunnuntaiaamuna ollutkaan paljoa jonoa. Kurkkukipu on jotain niin kamalaa, että sitä ei meinaa kestää enää yhtään, eikä siihen auta mikään. Toissayönä nukuinkin vaan kaks tuntia, viime yö meni onneks jo vähän paremmin. Meillä on töissäkin tosi moni kipeenä, niin näköjään se tarttuu näin aikuisenakin helposti, ihan niinkun lapsillekin hoidossa. Meillä oli koko perhe siis kipeenä, mutta kaikilla tuntu olevan vähän eri tauti. Ja tietenkin sitä on kipeenä just sillon kun vähiten haluis. Tää viikko olis ollu muista työviikoista poiketen vähän erilainen ja ehkä koko harjottelun kivoin ja sitten oon kipee. Plus että mulla kaikki työt nyt siellä seisoo ja ens viikosta eteenpäin se on taas sitä perustyötä ja kaikki on kasaantunu. Ja meillä on perjantaina vielä pikkujoulutkin, joihin kyllä ehkä pääsen, mutta puolikuntoisena ja juomakiellossa antibioottien takia. Eikä edes aavistusta mitä laittais päälle.

Nyt siihen töissäkäymiseen on jotenkin jo ehtinyt tottua. Viimeisen viikon ennen töiden alkua käytin ihan täydellisesti siihen, että tein vaan kaikkea Apan kanssa. Käytiin avoimessa päiväkodissa jumppaamassa ja laulamassa ja tehtiin kaikkea muuta kivaa. Ja se oli ihanaa!! Ja sillon harmitti tosi paljon, että pitää lähteä töihin eikä ehdi enää tehdä mitään muuta. Mutta se työnteko kyllä imasee onneks silleen mukaansa, että siellä on kuitenkin ihan kiva käydä. Tosin nyt on ollut ihan kiva taas olla kotona nämä pari päivää, vaikka ollaankin vaan lepäilty. Kun mulla tammikuun lopussa noi työt loppuu, niin tuntuu varmaan taas tosi kummalliselta olla kotona. Ja sitten sen kevään aion kyllä gradun teon ajottaa jotenkin niin, että pääsen A:n kanssa noihin kaikkiin aktiviteetteihin, kun se niistä niin tykkää ja koska kesän jälkeen sellaset ilot on sitten lopullisesti ohi. Nyt ollaan käyty lauantaisin yhessä sellasessa musiikkiliikunnassa, mutta sitten kun lapsi täyttää kolme, niin eikös noi harrastuksetkin ala sillon olemaan sellasia, mihin lapset menee jo yksin ja vanhemmat vaan odottelee ulkopuolella. Musta parasta noissa on se, kun näkee miten se oma välillä niin ujo lapsi heittäytyy sinne isoon saliin juoksemaan ja nauramaan ja osaa laulaa niitä lauluja ja leikkiä ohjaajan perässä tuttuja leikkejä. Ja aina on niin nätisti viemässä leluja ja välineitä käytön jälkeen pois, että ihan äidin sydäntä lämmittää. Kun se aina mielellään siivois muidenkin lasten sotkut. Ja aina tottelee kaikkia sääntöjä ja ei tee mitään sellasta mitä ei sais tehdä. ♥ Ainakaan siis tollasissa missä on ulkopuolinen ohjaaja. Kotonahan se ei välillä usko juur mitään, vaikka siivoomaan se on kyllä ahkera täälläkin.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Metsäretki

Eilen käytiin hakemassa Vaasan leipomomyymälästä vähän leipää. Välillä sieltä ei löydy oikein mitään, mutta jos hyvä tuuri käy, niin saadaan meidän lempileipiä ihan pilkkahintaan. Kuten kävi eilen. Apa tykkää tosi paljon rieskoista, joita sieltä aina ostan, jos ovat tarjouksessa. Normaalisti 1 paketti maksaa 2 €, mutta nyt ne oli 5 pkt/3 €. Toinen lempparileipä on saaristolaispalat. Postin mukana oli tullut kuponki, jolla sai 2 €:n leivän ilmaiseksi, joten meinasin ottaa pussin saaristolaispaloja sillä. Juuri kun olin menossa kassalle, takahuoneest tuotiin iso lasti ko. paloja ja täti sanoi laittavansa nekin 5 pkt/3 €. Joten hieman pakkia ja niin meille tuli myös satsi niitä. Ja alekupongilla otettiin vielä Miehelle ruispaloja. Kaikille jotain ja ostokset maksoi 6 €.


Leipäkaupan jälkeen käytiin vielä pienellä metsäkävelyllä.




Ja tämä näkyi illalla ikkunasta, kun talon toisella puolella satoi vettä ja toisella ei.

Sateenkaari

lauantai 8. lokakuuta 2011

All Occasions Dress by Me&I

Pyydettiin kuvia tosta vähän aikaa sitten hankkimastani Meandi-mekosta. Vähän oli hankala ite kuvata, mutta muutaman sain otettua.


Buzzador

Toimin Buzzadorina, joka tarkoittaa sitä, että kokeilen ja käytän annettuja tuotteita ja jaan niistä näytteitä ja tietoa eteenpäin. Melko monessa kampanjassa olen ollut jo mukana. Vähän aikaa sitten tuli suurensuuri paketti Vanish-tahranpoistoaineita ja iso kasa näytepusseja, joita olen jaellut lähiympäristöön.

Kaikki mahdolliset laadut Vanishiä

Kaikkia laatuja en ole vielä ehtinyt testaamaan. Perusliuosta laitan pyykin sekaan, jos siellä on paljon tahraisia. Esikäsittelysuihke on näistä meillä eniten käytössä, jolla käsittelen paikallisesti tahrat ennen pesuun laittoa. Aika hyvin on toiminut, jos antaa vaikuttaa tarpeeksi kauan. Meillä keittön tuolit kaipasi kipeästi tahranpoistoa. Vähän oli skeptiset ennakko-oletukset ja ihan oikeassa olin, ei lähtenyt mihkään. Melkein jopa paheni. Otinpa vielä kuvatkin todisteeksi.


Ennen

Jälkeen

perjantai 7. lokakuuta 2011

Next & Bubbles

Tänään tuli kaksin verroin kivaa postia. Ja ihan huippunopea toimitus Nextiltä. Sähköpostiin tuli mainos ilmaisista toimituskuluista, niin tein ihan pienen tilauksen. Tilauksen tein tiistai-iltana vähän yli 11 ja tänään torstaina DHL:n kuski toi paketin suoraan kotiin. Eli tuli päivässä Englannista. Normaalistikin postikulut on vaan 5 € ja tosiaan kotiinkuljetus, niin tuolta voi mielellään tilata muutoinkin joskus.

Fleece-huppari ja vakosamettihame


Huppari oli vaan niin meidän värinen, että en voinut vastustaa. Otin seuraavaa kokoa, niin mahtuis ensi kevään ja kesän ohuena takkina. On siis vaan yksinkertaista ohutta fleeceä. Ja sitten oon ettiny jo Apalle jouluksi mekkoa, ja osui tämä punainen silmiin. Melkein ensin jo kadutti, että oliko sittenkin virheostos, kun nettisivuilla kuva ei ollut kovin hyvä, mutta hame on livenä paljon paljon ihanampi kuin odotinkaan. Ihanaa ohutta ja pehmeää vakosamettia ja nätit vekit. Ja plussana säädettävä vyötärö. Ajattelin tämän kanssa jouluksi simppeli tummanharmaata paitaa ja jotain punaista kaulakorua, vaikka helmiä.

Apa on ollut kerran viikossa yliopiston lapsiparkissa hoidossa, jonne pitää nimikoida kaikki vaatteet ja kun se alkoi maalarinteipin kanssa tuntua tylsältä, niin tilasin nimitarroja Name Bubblesista. Pyöreet olis ollu kivoja, mutta niistä on vaikeampi erottaa teksti, niin päädyin näihin neliöihin. Värityksenä tottakai vihreä ja pinkki ja kuvana juna, kun A niin niistä tykkää.


lauantai 1. lokakuuta 2011

Yliopisto

Ja jos sitten vähän jotain syvällisempää kuin lastenvaatteet. Viides opiskeluvuosi lähti juuri käyntiin. Yliopistomaailmassa on jotenkin ihan oma viehätyksensä, vaikka se onkin monin tavoin aika yksinäistä puurtamista. Tällä hetkellä päivät täyttyy siitä, että etsin lähteitä, kaikkea mahdollista omaan tutkimusaiheeseen liittyvää ja juoksen pitkin kirjastoja etsimässä kirjoja. Vaikka opiskelu onkin välillä henkisesti melko rastasta ja kuormittavaa, en vaihtaisi mistään hinnasta tätä elämänvaihetta pois. Vaikka en ole mitenkään tutkimusorientoitunut ja motivaatiokin on usein kaikkea muuta kuin sisäistä, on tutkimuksen tekeminen silti välillä kivaa. Nyt on alkamassa vuoden mittainen pitkä rutistus nimeltään Gradu. Kaiken a ja o on itselleen mielekkään aiheen löytäminen, jotta aiheesta jaksaa lukea ja lukea ja etsiä tietoa. Itse kirjoitusprosessikin on ihan mielekäs, kunhan se lähtee ensin käyntiin. Lähteiden etsiminen on ehkä se kaikkein kivoin osa koko tutkimusta. Ja sitten se valmiin tekstin oikoluku.

Yliopistolla on myös ihan oma tunnelmansa. Pitää tietää, missä on itselleen sopivat ja rauhalliset opiskelupaikat, täytyy osata käyttää kirjastojen palveluita ja tietää, mistä etsimänsä kirjat löytää. Kirjoja on kannettu jo toistakymmentä kotiin ja puolet vielä odottaa kirjastoissa hakijaansa. Ja mitä enemmän lukee, sitä enemmän löytyy uusia lähteitä. Koneelle on tallennettu yli kymmenen vähänkään aiheeseen sopivaa artikkelia. Ja miten tyydyttävää on se, kun tutkimus on valmistumassa ja kaikki ne kirjat saa roudata pois.

Tällä hetkellä ei ole pahaa ahdistusta, ainoastaan aloittamisen vaikeus. Vaikea saada mistään otetta niin, että homma todella lähtisi käyntiin. Eiköhän se ahdistusvaihekin vielä jossain vaiheessa tule.

tiistai 27. syyskuuta 2011

8 paria kenkiä

Kuulostaa varmaan järkyttävän paljolta, mutta viimeisen reilun kuukauden sisällä meille on muuttanut 8 paria uusia pieniä kenkiä. Tai no, meille uusia, kaikki kun on ostettu käytettynä. Yhdet peruslenkkarit, joita meillä ei vielä tälle syksylle ollutkaan. Nettikirppiksellä tuli vastaan muutamat tosi hyväkuntoiset lenkkarit edullisesti ensi kevääksi. Huutiksesta ostetut gore-tex -lenkkarit, kun vanhat jäi pieneksi. Kirppikseltä kumisaappaat, edelliset juuri myin samaisella kirppiksellä. Yhdet siistit saappaat ensi kevääksi ja hienostelusaappaat ensi talveksi. Ja vielä yhdet hopeiset siistit ballerinat kuiville keleille, kun edelliset nekin jäi pieneksi. (Ja nämä maksoi huikeat 2 €). Nopealla laskutoimituksella sain 8 kengät vajaalla 60 €:lla, eli yksien gore-tex -kenkien hinnalla. 

Talvisaappaat kirppikseltä 13 €

maanantai 26. syyskuuta 2011

Värikkäitä vaatteita

Olen jotenkin aika tarkka siitä, mitä puen lapselleni päälle. Pidän väreistä lapsen vaatteissa ja siitä, että lapsi saa pukeutua lapsekkaasti. Toki jotain hienosteluvaatteitakin löytyy, mutta niistä merkeistä en pidä, jotka tekevät lapsille pienoismallivaatteita aikuisten muodin mukaisesti. Lasten vaatteissa saa olla kirkkaita värejä ja suloisia kuvia. Minulla on muutamia lempilastenvaatemerkkejä, ja niitä tuntuu tulevan koko ajan lisää. Ensimmäinen ihastukseni oli Duns, jonka muutamasta mallistosta olen pitänyt hurjasti ja niitä olenkin meille vähän varastoon keräillyt. Ihan alkuaikojen kuosit eivät miellytä, eikä uusimmassa mallistossakaan ollut oikeastaan kuin yksi kiva vaate. Muita kivoja merkkejä ovat Me&I, Maxomorra, Liandlo, Småfolk, Po.p... Ja mikä näitä kaikkia merkkejä yhdistää? Ovat kaikki ruotsalaisia. Unohtamatta tietenkään Lindexiä ja H&M:ää, joista meillä on myös paljon vaatteita, ja jotka myöskin ovat ruotsalaisia. Ruotsalaiset osaa vissiin tehdä kivoja lastenvaatteita. Toinen hyvä puoli, mistä pidän, on se, että vaatteet ovat pääosin luomupuuvillaa (paitsi Lindexillä ja Henkalla). Ja kolmantena puolena voisi mainita värien käytön. Tytöille valikoimat tuppaavat yleensä olemaan kovasti vaaleanpunavoittoisia ja vaikka meillä niitäkin on, niin on se kiva, että voi valita muitakin värejä. Toisaalta näiltä merkeiltä löytyy pojillekin kivan värisiä raikkaita vaatteita, kun ne marketeissa tuppaavat olemaan pelkkiä tummia sävyjä ja jotain hirviökuvioita.

Luettelemillani merkeillä esim. tunikan hinta on keskimäärin 30 €, jotkut vähemmän, jotkut enemmän. En kuitenkaan oikeastaan koskaan osta mitään normaalihinnalla, vaan joko käytettynä tai jollain hyvällä aleprosentilla eri nettikaupoista. Olen melko hyviä aleja viime aikoina löytänytkin, koska esim. huutiksestakin jos etsii, niin paljon siellä ei näiltä merkeiltä edes ole vaatteita myynnissä ja jos onkin, niin niissä hinnat nousevat nopeasti aika korkeiksi. Toisaalta, jos ostaa uutena, niin jälleenmyyntiarvo on kaikissa melko hyvä. Paitsi nämä ovat melkein kaikki sellaisia vaatteita, että ne mielellään säästäisi tulevillekin lapsille. 

Viime kesäksi ostetut mekot

Pitkähihaisia mekkoja syksyksi


Keskimmäinen kaupunkimekko oli sellainen, johon ihastuin niin, että sen ostin melkein normaalihinnalla, tosin oli siinäkin pieni alennus. Muut löytyikin sitten ihan huippuedullisesti.

Unihaalareita
Unihaalarit on aina ollu mun heikkous. Ne oli tosi sulosia vauvalla ja musta ne on edelleen kätevämpiä kuin 2-osaiset ihan sen takia, ettei ole selkä koko ajan paljaana. Ainoa miinus on se, että jos pitää käydä vessassa illalla ennen kun uni tulee, niin pitää riisua koko haalari, jotta potalla/pöntöllä käynti onnistuu. Käytettiinkin välillä 2-osaisia ihan siitä syystä, nyt voi taas palata haalareihin. Nämä löytyi myös yhden nettikaupan alesta ja sattui vielä niin, että oli jäljellä ainoastaan yhtä kokoa, joka oli meille juuri sopiva. Nämä ovat molemmat vielä vähän isoja, mutta kohta voidaan ottaa käyttöön, kun vähän hihoja käärii.
Velourpaita ja froteehousut
Tämä velourpaita oli kanssa sellanen, mikä oli pakko saada. Jotenkin on vaan helpompi käyttää vetoketjullisia huppareita tai pusakoita, niin tämä on jäänyt vähän vähemmälle käytölle. Housut olikin niin valtavan kokoiset, että jos en jaksa säästää, niin joutavat myyntiin.

Mulla on myös innokas pieni apulainen, kun näitä vaatteita kuvailin. Parhaita leikkejä on kun saa asetella jotain peittoja tai vaatteita ja laittaa niitä nätisti.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Piilotus

Tais olla sunnuntain Summerissa, jota katsoin ihan sivusilmällä, kun esiteltiin jotain nuorison uutta harrastusta, lankutusta ("tarkoittaa makaamista mahallaan kädet sivuilla odottamattomissa julkisissa paikoissa, tämän tapahtuman valokuvaamista ja kuvien levittämissä netissä"). Netistä löytyi sitten myös toinen samantyyppinen harrastus, pöllötys (sama asia, mutta toteutetaan pöllömäisessä asennossa).

No Apa on keksinyt tästä ihan oman version, joka on piilotus.


Jumppareppu

Ajateltiin loppusyksyllä mennä tytön kanssa yhteiseen jumppaan, johon tarvittiin jumppakassi. Sellaiselle oli kyllä muutenkin tarvetta ja vähän aikaa sitten sellainen löytyikin ihan vahingossa. En yleensä harrasta hirveästi tällaisia heräteostoksia, mutta  nyt oli niin meille sopiva kassi, että ostin sen samantien.

Jumppakassi "Pikku Myy"

Haalari + asusteet

Vihdoin pitkällinen huuto.netin seuraaminen tuotti tulosta ja saatiin meille ihan meidän näkönen haalari talveksi.


Kylmille keleille on punaiset Kuomat, jotka oli viime talvena vielä liian isot, josko menis vielä tämän talven ja punaiset jostain alesta ostetut rukkaset. Niiden kaveriks olis kiva vielä saada joku kirkkaanpunanen lämmin hattu. Toisina kenkinä on ruskea gore-tex kengät ja tilasin Tintulta tollasen ihanan karvahatun, joka itse asiassa mahtuu ihan hyvin omaankin päähän, joten ehkä me käytetään sitä sitten molemmat. :)

lauantai 17. syyskuuta 2011

Mieletön kirppistuuri

Meillä lauletaan tosi tosi paljon ja on aina laulettu. Vaikka lainataankin hirmusesti kirjoja kirjastosta, laulukirjoja on hyvä olla ihan omiakin, kun niitä niin paljon käytetään. Ostin jo Apan ollessa vauva, vai oliko peräti syntynytkään, Niina Bellin "Pienet sammakot" -laulukirjan ja koska se oli niin hyvä, ostin saman tekijän muutkin kaksi laulukirjaa (unilaulukirja löytyi huutiksesta). Kirjat on kivoja myös siitä, että niissä on cd mukana, niin oppii itsekin sitten kaikki laulut oikein, eikä tarvitse luottaa ainoastaan omiin hatariin nuotinlukutaitoihin. Pari viikkoa sitten kirppiskierroksella satuin löytämään sarjan ensimmäisen kirjan "Ystäväni, tuttavani" 4 €:lla. Ainoa miinus oli, että ensimmäiseen kirjaan ei kuulunut mukaan cd:tä, enkä edes tiennyt, että siihen oli cd erikseen kuitenkin olemassa. No seuraavalla kerralla samalla kirppiksellä käydessä katselin yhdesässä pöydässä levyjä ja sieltä bongasin kirjaan kuuluvan levyn 2 €:lla. Miten voikin olla niin hyvä tuuri. Ja siinä vaiheessa olisi harmittanut todella, mikäli en olisi kirjaa aiemmin ostanut.

Kuvassa näkyvä Kiekumarallaa-kirja + cd löytyi myös 3 €:lla ja se oli ihan iskemätön, cd-kotelo oli vielä alkuperäisellä teipillä kiinni. Alarivin muidenkin kirjojen kanssa kävi hauska tuuri. Häntä pystyyn-kirja oli juuri ollut kirjakerhossa kuukaudenkirjana ja mietin ihan vakavissani sen ottamista, päätin kuitenkin lopulta olla ottamatta sitä. Käväisin Kirkkonummella lastentarvikekirpparilla ja sieltä satuin löytämään juuri kyseisen kirjan, joka maksoi 2 €. Cd:tä ei tällä kertaa ollut kirjan mukana, mutta ajattelin, että hyvä tuurini jatkuu ja jostain senkin levyn vielä löydän. No vielä ei ole tullut vastaan, mutta jatkan etsimistä. :)



Eilen tein vielä viimeisen löydön, joka sekin oli ollut kesän aikana jossain kirjakerhossa kuukaudenkirjana, mutta olin jättänyt välistä, Niina Bellin sarjan uusin kirja "Pikku juttu". Tähänkin kirjaan kuuluu cd, mutta muuten on vähän erilainen kuin aikaisemmat, laulujen lisäksi kirjassa on pieniä tarinoita ja lauluihin ei ole nuotteja. Tämä maksoi 8,50 €, mutta tämäkin oli ihan uusi ja käyttämätön.

Niina Bell: Pikku Juttu

Me & i

Jotenkin aina ajattelin, että en oikein välitä tämän merkin vaatteista, enkä niitä ala meille ostelemaan. Nettisivujen mukaan vaatteet ei todellakaan ole mitenkään omaan makuun. Päädyin kuitenkin kutsuille ja olin myyty saman tien. Edelleenkään kaikki kuosit eivät miellytä, mutta eniten miellyin ehkä laatuun ja siihen, miten mielettömän pehmeiltä kaikki vaatteet tuntuivat. Ja koska ne vissiin oikeasti ovat kestäviä ja hyviä, on niitä nyt muutamia tullut meillekin.
Nämä kaikki ostettu alesta
Vähän aikaa sitten pidin myös omat kutsut, joista meille kotiutui muutama vaate. Ja nämä todellakin näyttävät ihan eriltä livenä, kuin nettisivuilla. Siellä jotenkin kaikki väritkin näyttää valjuilta, eikä niin kivoin värikkäiltä, kuin todellisuudessa ovat.

Garden Tunic (kuva lainattu)
Tämä tunika, joka oli luonnossa tosi kaunis, mustat legginsit ja ruskeat housut turkooseilla polvipaikoilla. Itselle tulee harvoin näin arvokkaita vaatteita ostettua, mutta nyt otin tämän:

CB for all occasions dress (kuva lainattu)
Tämäkään ei näytä musta kuvassa oikein miltään, mutta oli ihan mielettömän ihana päällä ja todellakin sopii kivoine yksityiskohtineen kaikkiin tilanteisiin pienillä muutoksilla.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Heurekassa

Viime viikonloppuna kun pääsi ilmaseks sisään Heurekaan, niin hyödynnettiin se ja lähdettiin kattelemaan mitä siellä olis. No eihän siellä tolle 2-v:lle vielä paljon ollut, mutta ihan hauska päivä ja pääsi ite katsomaan uudet näyttelyt. 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...