Pakollinen messupostaus

Tänä vuonna, kuten joka vuosi, käytiin taas Lapsimessuilla. Ja samalla kokoonpanolla kuin ennenkin, eli bestis ja molempien tytöt. Nyt pääsi pieninkin mukaan. Alkumessut vietettiin vaunuissa, mutta lopulta oli vaunut niin täynnä ostoksia, että onneksi oli kantoliina mukana. Siinä oli hyvä nukkua pienet päikkärit ja katsella messuhulinaa.

Tytöille oli paljon kaikkea puuhasteltavaa ja kaikissa pisteissä ei edes ehditty käydä. Messuilla oltiin seitsemän tuntia, mutta silti jotenkin aika loppui taas kesken. Tosin siinä vaiheessa alkoi väsymyskin jo painaa, eikä vaunuihinkaan olisi mahtunut enää mitään.

Onneksi tässä oli kahden ihmisen ostokset. Rahaa meni yhteensä pienen matkan verran.

Outlet-puolelta löytyi itselle kosmetiikkaa. Kun ripsarit, jotka normaalisti maksavat parikymppiä, maksoivat vaan vitosen kappale, oli niitä hyvä ottaa muutama jemmaan. 

Villervallan osastolla oli ihan tosi kivoja mekkoja. A sai valita itselleen yhden kesäksi, valinta osui jätskimekkoon. Pikkosisko sai huivin.

Myös tukaani- ja kiivimekot oli kivoja. 

www.villervalla.se

Pikkusisko sais harson ja kissapöksyt. Lisäksi ostin tutteja ja vitamiineja.

Ilmaisjuttuja oli tänä vuonna melko vähän, muutamia välipalajuomia ja puuropusseja.

Kivaa oli jälleen kerran ja ensi vuonna uudestaan. Mietittiin jopa, jos messuiltais ensi vuonna kaksi päivää. Eka päivä lasten kanssa ja toinen sitten ilman. Ensi vuonna kun on se pieni vipeltäjäkin mukana.

Lomalla

Pääsiäispyhät oli ja meni. Oleilimme kotosalla ja teimme arkisia askareita. Miehellä alkoi pitkäperjantaista loma, joka jatkuikin koko viime viikon. Mukava yllätys, kun en muistanut koko lomaa ollenkaan. 

Plantagen mainosti olevansa koko pääsiäisen auki, joten sinne suuntasimme heti perjantaina. Onneksi mies lähtee lähes aina mukaani, kun keksin jonnekin haluta. Paljon mukavampi mennä yhdessä koko porukalla. Reissulta kotiutui kevätkukkia. Orvokit pääsevät ovenpieleen ja leinikit taidan laittaa makuuhuoneen ikkunalle, kunhan vähän lämpenee. Ostin myös pari minihortensiaa, mutta en tule hortensioiden kanssa toimeen, vaan ne kuolevat aina käsiin, vaikka mitä tekisin.

Pääsiäislauantaina keksin sitten haluta Ikeaan. Ja sinnekin lähdettiin koko perheen voimin. Tarvitsin lehtikoteloita A:n puuhakirjoille ja omille ruokalehdille. Ja Ikea oli taas jälleen kerran aivan tupaten täynnä. Ei viitsitty edes yrittää ravintolan puolelle, vaan oli pakko käydä viereisessä perheravintolassa syömässä. Ikean jälkeen käytiin vielä katsomassa mattoja. Yleensä lähdetään kaupoista tyhjin käsin, mutta nyt saatiin yksi mattotilaus tehtyä ja toinen matto kannettiin suoraan kotiin. Keittiö sai heräteostoksena uuden maton, josta tykkään tosi kovasti. 

Mies innostui pesemään kaikki ikkunat uudella ikkunanpesukoneella, joka olikin kyllä ihan kätevä. Pihahommat edistyivät sen verran, että omena- ja luumupuu leikattiin ja sekä etu, että takapihalle istutettiin uutta nurmikkoa. Itse olen yrittänyt vähän siistiä kukkapenkkejä.

Ihan parasta on ollut olla kaikki yhdessä kotona. Ehtii ihan eri tavalla puuhastella kaikkea kuin arkena. Itsehän olen koko ajan lomalla, mutta onneksi miehelläkin on vielä tänä vuonna monta viikko lomaa. 

Sormuskuvia

Tänään käytiin mummolassa ja otettiin muutama kuva Pikkusiskosta kastemekkoon ja sormukseen sonnustautuneena.

 

Blogia ei aina tule päivitettyä reaaliajassa, mutta yritän latailla Instagramiin kuvia vähän ahkerammin. Insta-tilini löydät täältä. Tervetuloa seuraamaan!

Vauvajuttuja kirjoittelen pääasiassa toiseen blogiin, jonne pääset tästä. Kuvattomia postauksia, lähinnä itselle muistoksi tästä ajasta, mutta tervetuloa lukemaan sinnekin, jos aihe kiinnostaa.  

Muutama sana ristiäisistä

Saatiin viimeisetkin ristiäiskuvat, joten juhlistakin voisi sanoa muutaman sanasen. 

Juhlia vietettiin pari viikkoa sitten läheisissä seurakunnan tiloissa. Juhlat sujuivat hyvin ja juhlapaikka oli juuri sopivan kokoinen meidän tarpeisiin. Muut tarjottavat tehtiin itse, mutta kakusta en jaksanut alkaa stressaamaan, vaan tilasin sen valmiina. 

Pappi oli aika persoona. Siunaamisen jälkeen pappi nappasi vauvan syliin, jota en ole ennen nähnyt tapahtuvan. Ja lopuksi kun virallinen osuus oli ohi, pappi nappasi kameran serkultani ja alkoi ottaa kuvia. :) Kahvitilaisuudessa pappi myös rohkeasti korkkasi tarjoilupöydän kruunanneen kakun. Kukkia en tällä kertaa tilannut kukkaliikkeestä, vaan hyödynsin tulppaaniaikaa ja rakensit kimput niistä ja muutamista pajunkissanoksista.

Tajusinpas, että päivänsankarista ei tullut otettua yhtään kuvaa yksinään kastemekossa, joten se asia pitää vielä korjata tässä lähipäivinä. Kuvaukseen täytyy ottaa vielä rekvisiitaksi pikkuinen sormus, joka tuli lahjaksi kummitädiltä. Aurinkolaseja toivottiin ja ne saatiin toisilta isovanhemmilta. Toisilta isovanhemmilta saatiin toivottu puuhamatto jo ennen joulua, mutta otettiin se vasta ristiäisten jälkeen käyttöön. Muutkin lahjat olivat kivoja ja tarpeellisia. 

Tyttöjen shoppailupäivä

Perjantaina oli Pikkusiskon 2 kk-neuvola. Neuvolan jälkeen päätettiin käväistä Sellossa ostamassa yhdet housut. Kaikissa kaupoissa oli kuitenkin alkanut välikausialet ja homma lähti sitten vähän lapasesta. Muutenkin vietettiin Sellossa koko päivä, kun siellä sattui olemaan Paula Play -kiertue, jota A halusi jäädä katsomaan. Lapset saivat myös mennä Sellon lavalle laulamaan. A ei ole ennen uskaltanut, kun ollaan kyseisessä tapahtumassa oltu aiemmin. Se on ilmeisesti jäänyt jonkun verran harmittamaan, koska nyt A keräsi kaiken rohkeutensa ja kävi lavalla laulamassa Kolme varista. Minä tietysti videoin esityksen, mutta jostain syystä video hävisi puhelimesta. Pikkasen harmitti.

Mitä me sitten ostettiin. 

Tytöille vaatetta. Itselleni en mitään etsinyt, mutta ihan sattumalta löysin housut, jotka tulivat tosi tarpeeseen, koska kaikki vanhat housuni ovat vielä jonkun verran turhan tiukkoja, ennen kuin pääsen taas omiin mittoihin. 

A on uloskasvanut lähes kaikista housuistaan. Sukkahousuja käytetään aika paljon, joten sukkisvalikoima sai täydennystä. Lisäksi löytyi parit hyvät ohuet vuorelliset housut, joille kohta kevään lämmetessä tulee tarvetta. Sopivat hyvin vaikka pyöräilyyn ja muuhun kuivan kelin ulkoiluun. Myös uusille lenkkareille oli tarvetta ja nekin löytyivät. 

Pikkusiskolle löytyi ehkä maailman söpöin uimapuku, jolle varmaan tulee vielä paljon käyttöä, kun siskonsa ja isänsä ovat aikamoisia vesipetoja. 

Näitä pöksyjä ja huivi lähdettiin alunperin hakemaan. 

Ja löytyi sitten vähän muutakin.. 

Paljon löytyi ihan tarpeeseen ja loputkin tulevat varmasti käyttöön. Oli mukava päivä ja hyvät shoppailukaverit. Toinen veteli vaunuissa sikeitä koko reissun, yhden välisyötön taktiikalla.

Kevät

Edellisestä postauksesta onkin näköjään vierähtänyt jo monen monta viikkoa ja talvi on vaihtunut pikku hiljaa kevääseen. Eilen sateli vielä vähän lunta, mutta kevään merkkejä puskee jo kukkapenkistä. Pienen pieniä alkuja, jotka päivä päivältä lisääntyvät. Kovin isoja ne eivät vielä ole, kun yöpakkaset ovat jatkuneet edelleen. Jännityksellä saa odottaa, mitä kaikkea kukkapenkistä nousee, kun säät tästä vähän vielä lämpenevät. Tämä on ensimmäinen kevät tässä kodissa, viime kesänä muutimme, kun oli jo kesäkukkien vuoro. Lisäksi syksyllä heiteltiin kukkapenkkiin sipuleita, ainakin tulppaaneita, mutta ehkä jotain muitakin.

.

Myös sisällä ovat istutuspuuhat lähteneet käyntiin. Kaapissa odotti iso pino erilaisten kukkien siemeniä istuttamistaan. Suurin osa noista olikin sellaisia, jotka istutetaan suoraan maahan kesän alussa, mutta esikasvatettavia ollaan istutettu nyt sisälle. 

Ensimmäisistä purkeistä on noussutkin jo pientä vihreää. A oli myös istuttanut kerhossa jotain kasvamaan, luulisin sen olevan ohraa tms. ja sekin nostaa jo mullasta päätään. 

Sitten pitäisi vielä päättää, mihin kohtaan pihaa mitäkin siemeniä heitellään, mutta sitä ehtii vielä jokusen viikon pohtimaan. :) 

Onnea on...

Täällä eletään onnensekaisissa tunnelmissa. Vauva on tänään jo viikon vanha. Muistin kyllä edelliseltä kerralta minkälaisen valtavan onnellisuusbuustin uusi pieni ihminen saa aikaan. En kyllä ehkä muistanut, että se on näin valtaisa ja olo tuntuu näin hyvältä. Nyt tuntuu, että kaikki ympärillä olevat asiat tekevät onnelliseksi.

Suurin onni tulee tällä hetkellä vauvasta, joka on maailman täydellisin ja ihanin ja kaunein. ♥ 

Onnea on myös vauvan isosisko, joka on myös ihan rakastunut vauvaan ja osallistuu joka ikiseen vaipanvaihtoon ja hoitotoimenpiteeseen. Vauvaa myös halaillaan ja pusutellaan useasti päivässä.

Onnea on ihana mies, johon pystyy turvaamaan hädän (lue: supistusten) hetkellä. Ja joka ei vähästä hätkähdä (lue: näkymä synnytyssalissa). Sain mieheltä toisen helan jo olemassaolevaan Kalevala-korun lapsikoruun. Nyt siinä on kaksi samanlaista vierekkäin pinkeillä kivillä. Näihin pitäisi varmaan käydä kaiverruttamassa vielä murusten nimet. Sen voisi tehdä vaikka samalla, kun käyn korjauttamassa sormukseni katkaisun jäljiltä. Hyvin erottaa kuvasta, kumpi on uusi ja kumpi on ollut käytössä jo pidempään.

Onnea on myös sellaiset arkiset asiat kuin pirteänväriset kukat kotona. 

  
Ja ylipäänsä tämä koti, johon olen ihan rakastunut. Olen ollut koko täällä asumisen ajan raskaana ja enempi ja vähempi vaivainen. En ole pystynyt puuhastelemaan niin paljon kuin olisin halunnut, kun koko ajan on ollut kaikkea vaihtelevaa väsymystä/kiputilaa, joka on vienyt voimia ja jaksamista. Lisäksi syksyllä tein vielä paljon töitä. Nyt pystyy vihdoin puuhastelemaan ihan arkisia kotitöitä ja keskittymään kotiin. Sen, mitä nyt vauvanhoidolta ehtii, mutta oma vointi ei enää ole esteenä. Ja ilontunteita aiheutti tällä viikolla myös se, että sai vetää oman normaalin talvitakin päälleen ja talvikengät pystyy laittamaan jalkaan kumartumalla, ilman että jättimäinen masu olisi tiellä. :)  

-Henna-

Vaaleanpunaista (+ vessaa)

Jostain syystä Ystävänpäivä on ollut jo pitkään mielessä. Ystävänpäivään kuuluvat luonnollisesti vaaleanpunainen ja sydämet. Parin päivän takaiselta Ikea-reissulta lähti mukaan kimppu vaaleanpunaisia koristeoksia. Lehtien muodosta tulee jotenkin sydämet mieleen. Näille oli jo paikka katsottuna vessan tasolta.

Kaveriksi lähti myös tuollainen mehikasvi, joka on pitänyt ostaa jo pidemmän aikaa. Satuin löytämään täydellisen symmetrisen yksilön. Kotona vasta huomasin, että terälehtien reunat ovat aavistuksen vaaleanpunertavat, joten sopii oksien kaveriksi loistavasti. 

Nämä molemmat päätyivät siis vessaan. Meillä on todella pieni vessa, mahtuu asioimaan, mutta ei vie yhtään turhaa tilaa. Pesualtaan vieressä on puutaso, jota on kiva sisustaa sesongin mukaan. Seinällä on vielä isot ruuvit edellisten asukkaiden jäljiltä. Etsin kuitenkin edelleen jotain tuohon seinälle joten en viitsi repiä ruuveja vielä pois.

Vessa koki myös pientä uudistumista ennen joulua. Vanha vessanpönttömme, joka oli alkuperäinen 40 vuoden takainen, alkoi jo pikku hiljaa reistailla ja hajosi koko ajan vaan lisää. Olimme jo hankkimassa itse uutta, mutta onneksi mies tajusi selvittää, että pöntön kaltaiset hankinnat kuuluvat taloyhtiölle. Pienen vastoinkäymisen jälkeen saimme juuri ennen joulua uuden hienon ja kiiltävän pöntön, joka kestääkin varmasti seuraavat kymmenet vuodet. 

Ripaus keltaista

Koti on kaivannut jo vähän aikaa jotain piristävää väriä. Koska en niitä tulppaaneita nyt ole ostanut, Ikeasta lähti mukaan kuitenkin pieniä narsisseja. Muutama onkin jo avautunut ja parin päivän päästä varmasti kukkivat jo kauniisti.

Vaikka Elloksen kuvasto ilmestyykin säännöllisesti postilaatikkoon, se jää oikeastaan aina lukematta, enkä Ellokselta nykyään tilaa juuri koskaan. Nyt kuitenkin iltapalalla selasin nopeasti uusimman kuvaston. Silmät jäivät jumiin tähän takkiin ja oli pakko palata sitä vielä tutkailemaan. Ihana pirtsakka väri ja hyvät ominaisuudet varmasti antaisivat motivaatiota keväiseen liikkumiseen. Tällainen takki minulta oikeastaan jopa puuttuukin, koska edellinen vastaava tuhraantui remontissa maaliin ja oli muutenkin jo vuosia vuosia vanha. Ja tummanvioletti, sehän ei sovi kevääseen. :)

Kevät

On jotenkin jo tosi keväinen olo. Vaikka joulusta vasta päästiin ja talvi on vielä ihan kesken. Itse en tällä hetkellä juurikaan pysty ulkoilemaan, mitä nyt lyllerrän autolle ja sieltä johonkin kerhoon tai neuvolaan. Mutta aurinko paistaa jo ihanasti ja tuo keväistä tuntua.

Jo parilla kauppareissulla on tehnyt kovasti mieli ostaa tulppaaneja. Koska kuitenkin sairaalaan lähtö voi olla edessä koska tahansa (tänään rv 40+4), olen jättänyt kukat kauppaan, kun en niistä sitten kuitenkaan välttämättä ehtisi nyt nauttimaan. Ehtiihän noita ostaa vielä moneen kertaan.

Kuvituksena tässä siispä viime vuotisia tulppaaneja. Ovat aikalailla melkein tasan vuoden takaisia, koska kuvissa vilahtelee myös vuosi sitten edesmenneen hauvelin uurna.

  

Toivotaan paljon lisää aurinkoisia päiviä!

-Henna-  

Muna vai kana ja norsut

Halusin, että meillä olis keväällä jotain yhteistä kahdenkeskistä tekemistä A:n kanssa kaiken vauva-arjen keskellä. Niinpä varasin meille paikan työväenopiston järjestämään Muna vai kana -savityöpajaan. Kurssi alkaa maaliskuussa ja kertoja on yhteensä kuusi. Ja koska tunnit järjestetään kätevästi ihan toisen mummolan naapurissa, voi pikkusisaren tarvittaessa jättää mummin ja ukin seuraan kurssin ajaksi. Tosin ainakin pari ekaa kertaa voi olla, että pieni kulkee vielä mukana, tilanteen mukaan. 

Kurssille pitää ottaa lapselle oma essu mukaan. Sellainen löytyikin sopivasti Finlaysonin alesta, joka onkin vielä käynnissä. Pikkusisarus sai samalla itselleen samalla kuviolla olevan ruokalapun. Ja koska postaritkin on 0 €, joutui näistä kahdesta pulittamaan yhteensä 9,50 €. Ei paha.

Puuhia

Tänään on taas puuhailtu kotona kaksistaan. Kaikki päivät aikalailla toistavat itseäänt. Tähän tottuu kyllä uskomattoman nopeesti. Tuntuu, ettei olis ikinä töissä ollutkaan. Aamusella sain taas yhden epämääräisen laatikon siivottua. Yöllä valvoessa keksin aina jonkun homman seuraavaksi päiväksi, jonka yritän saada tehtyä. A halusi askarrella lapasia, joita olivat edellisenä päivänä tehneet myös kerhossa. 

A on kiinnostunut ruuanlaitosta ja leivonnasta. Tykkää katsella kaikkia kokkiohjelma ja haluaisi oppia kokkaamaan. Tänään tehtiinkin sitten yhdessä lihapullia. A pyöritteli kaikki pullat ja muussasi muussin ja pilkkoi tomaatit. Myös kattaminen on A:n lempipuuhaa. 

En ole oikein koskaan osannut tehdä lihapullia. Niistä tulee aina jotenkin mauttomia. Mutta nyt onnistuivat erinomaisesti. 

Lihapullasoosi

* kermaviili

* vajaa desi korppujauhoja

* taco-dippimauste

* 400 g jauhelihaa 

* puolikas sipuli

* 1 muna

* 1 lihafondinappi

* paprikamaustetta, suolaa 

Pullat pyöriteltiin ja paistettiin pannulla runsaassa rasvassa. Lopuksi pannulle heitettiin vielä ruokakerma ja siinä saivat hautua. 

Kyytipojaksi perunamuusia ja tomaattia. 

Ruuan jälkeen koristeltiin joululta jääneet piparit. 

Nyt tulivat onneksi naapurinkin lapset kotiin, niin A pääsi ulkoilemaan ja purkamaan energiat ennen nukkumaanmenoa.

 

Kerhossa

Tänään oli A:lla ensimmäinen kerhopäivä. Saadaan siis jonkinlaista rytmiä tähän arkeen. Hyvällä mielellä sinne lähdettiin, olin hetken ja A jäi reippaasti yksin. Normaalisti kerhon alussa ulkoillaan. Kun oltiin tutustumassa, sanottiin, että "säällä kun säällä", mutta tänään kun oli -10 astetta, niin oli sitten kuulemma liian kylmä.. 

Mutta kolmessa tunnissa ehtivät tehdä vaikka mitä. Oli luettu kirjoja ja laulettu ja askarreltu lapanen. A oli leikkinyt eläinleikkiä ja legoilla ja tehnyt vielä kolme korua. Vielä ei kuulemma kavereihin tutustunut, vaan lähinnä seurasi toisten leikkiä. Omien sanojensa mukaan. Ensi kerralla on sitten varmasti jo rohkeampi olo. 

Tuntuu, että kohta tunnen tämän alueen kaikki mammat. Tuollakin oli monta kenellä oli se 5-vuotias ja pienempi sisarus, osalla ihan pieni vauva ja jollain vielä mahassa. Ja kaikki tuntuivat tuntevan toisensa hyvin. Mutta hyvähän se on, jo kouluakin silmälläpitäen, että tuntee myös vanhempia. Esikouluilmoittautuminenkin on ensi syksyä varten jo tehty. Aika hurjaa. 

Pienemmän vuokrasopimus oli vaan eiliseen asti, mutta eipä tämä tajua poistua yksiöstään. Ei sitten mitään merkkejä. 

Arjen mysteereitä

Aina joskus sattuu jotain tosi outoa, mitä ei osaa selittää. Meillä oli pienenä sisustusprojektina saada eräs kehys seinälle. Sattuneesta syystä toteutus jäi tällä kertaa miehelle. Kehys maalattiin puunvärisestä valkoiseksi ja se oli maalaushetkellä täysin ehjä, sileä ja tasainen. Maalaus suoritettiin myös käsin siveltimellä ja maalikerroksia laitettiin useita, joten olisi huomattu jo maalausvaiheessa jos kehyksessä olisi ollut joku virhe/poikkeama. 

Kuitenkin seuraavana aamuna maalauksesta, kehys näytti tältä. 

Yhteen kulmaan oli ilmestynyt symmetrinen, pyöreä, kehyksen läpi menevä reikä. Mistään kehyksen ympäristöstä ei myöskään löytynyt palasta, joka tästä puuttui. Ei vaan keksitä mistä tämä tuli ja miten. 

Uusi vuosi, uusi arki

Vuosi on vaihtunut ja pyörähtänyt käyntiin. Täällä odotellaan uudenlaisen arjen alkamista ja uuden perheenjäsenen saapumista. Ajankulu on ihan sekaisin ja kaikki päivät toistuvat samanlaisina. Kaikki vauvaa varten alkaa olemaan valmista.

Joulu on kerätty jo kodista pois ja kuusikin pakattu laatikkoonsa ensi vuotta odottamaan. Jotenkin kotiin kaipaisi jo kaikkea värikästä ja keväistä. Tulppaaneita ei vielä löytynyt kaupasta, oli edelleen joulukimput myynnissä.

Ulkona on ollut niin kaunista, kun on ollut lunta ja pakkasta. Väliin mahtui melko sateisia päiviä ja loppuviikosta pakkaset ilmeisesti taas loppuvat. Kätevää myös, kun on saanut ulos kaikkea mahdollista tuulettumaan.

Vuoden vaihtuessa tehdään yleensä lupauksia. Lupaukset harvoin kestävät tammikuuta pidemmälle, joten nyt jätän omat lupaukseni tekemättä. Toiveena kuitenkin olisi vuoden aikana oppia ottamaan vähän parempia valokuvia. Tavoite, joka luultavasti jää toteutumatta, koska voi olla, että motivaatio ei sitten kuitenkaan riitä. Olisi kiva osata heti ilman, kärsivällisyys ei välttämättä riitä pitkälliseen harjoitteluun. 

Toinen tavoite liittyy liikuntaan. Odotan jo lenkkipoluille pääsyä ja toki myös näistä ylimääräisistä kiloista irtautumista. Luotan siihen, että imetys pudottaa ylimääräiset omaan tahtiinsa. Kunto on kuitenkin tällä hetkellä täysin nollissa liikkumattomuuden takia ja vaikka paino palaisikin normaaliin, kiinteytettävää riittää. Pikku hiljaa kohti rantakuntoa siis, mutta ilman mitään paineita. Ja syömäpuoltakin voisi olla ihan aiheellista vähän muokata, nyt on menty viimeiset puoli vuotta enemmän ja vähemmän suklaan voimalla.