Kaikkia lihaksia särkee..

.. mutta silleen hyvällä tavalla. Tarkoittaa sitä että puistojumpat on taas alkaneet. Tai kai ne alkoi jo vähän aikaa sitten, mutta itse pääsin mukaan vasta vähän viiveellä.

Voin taas jälleen kerran todeta asuvani loistavalla paikalla. Lähimmälle jumppapaikalle on noin 100 metrin matka kotioveltani, joten ei voi käyttää sitä tekosyynä, ettei jaksais lähteä. Se lähteminenhän on aina vaikeinta, itse jumpissa on aina kivaa, kunhan sinne pääsee.

Jumppia on myös kolmen eri järjestäjän toimesta, joten kaikki on vähän erilaista. Ja hinnat 0-5 €. Maanantaisin ja torstaisin on Uplife venyttelyä/joogaa, zumbaa ja kuntopiiriä. Eilinen 1 1/2 tunnin zumba/piiri oli kyllä vähän liikaa siinä mielessä, että ei ihan energiat riittänyt loppuun saakka. Varsinkaan tossa helteessä.

Elixia järjestää myös puistojumppia, jotka ovat ilmaisia. Ja paikalla on jopa lapsiparkki, jossa A viimeks viihtykin piirtelemässä. Ihan loistavaa palvelua mielestäni. Ja saipa sieltä vielä 7 päivän lahjakortinkin mukaan. Ja sitten on vielä perinteiset Sisun jumpat, jotka on tosin kutistunut enää neljään kertaan/kesä. Kävijöitä niissä kyllä olis, mutta ehkä ei sitten vetäjiä.

Pitää taas nauttia niin kauan kun kestää. Ulkona jumppaaminen on vaan niin paljon hauskempaa kun sisällä. Ja tulee aina hyvä fiilis. :)

Aurinkoinen juhannus

Vietettiin aika perinteinen "mökkijuhannus" ystäviemme kotona. Meille kaupunkilaisille miljöö oli kuitenkin hyvin mökkimäinen; oli riippukeinua, pihaa, paljua ja täydellistä hiljaisuutta. Ja niitä hyttysiä ja kärpäsiä, joita ei kotona pahemmin näe. Olis ihan hassua asua niiden ympäröimänä, vaikka kyllähän siihenkin tottuis. 

Kuten aina, ruoka oli aika oleellisessa asemassa. Ainoastaan juomista tuli näköjään otettua kuva. :)

 

Lapsillakin tuntui olevan hauskaa. Siellä ne kirmas alasti pihalla, uivat lastenaltaassa ja leikkivät vauvojensa kanssa. Yllättävän kiltisti, riidat tais tulla vasta seuraavana päivänä. Musta olis jotenkin ihanaa, että olis iso piha täynnä lapsia, siellä vois olla omat ja naapurien, kaikki suloisessa sekamelskassa touhuamassa keskenään. 

Kyläpaikasta löytyy kaikki mahdolliset viihdykkeet, joten saatiin itsekin otettua muutama erä bilistä. Mölkky unohtui tällä kertaa kokonaan.

Tuli taas kamala kaipuu omaan pihaan. Näin upeita pioneja kasvoi etupihan puskassa. 

Musiikkia, jolla on merkitys

Työmatkoilla jos tulee kuunneltua musiikkia, niin laulujen sanotuksia keskittyy kuuntelemaan jotenkin paljon tarkemmin kuin muulloin. Kuuntelen monesti Nokia musiikkia, jonka kautta voikin löytyä uusia suosikkeja. Välillä joku biisi vaan kolahtaa jo ensi kuulemalta. 

Tällä kertaa kolahti tämä: 

Kristiina Braskin F32 kertoo masennuksesta. En ollut tätä ennen kuullut, ja pidin tästä kovasti. 

Arttu Wiskarilla on myös koskettavia sanoituksia.
Dementiasta..

..ja lapsettomuudesta. Molemmat aiheita, joista ei kovin paljon lauluja tehdä.

@junkmaililla on paljon sanoituksia, jotka herättävät ajatuksia. Alla oleva kertoo koulukiusaamisesta. Kaikki muutkin lyriikat on aika synkkiä, aiheita on laidasta laitaan, huumeidenkäyttöä, perheväkivaltaa, itsemurhaa...

Ei mitään kevyttä kuunneltavaa, mutta näillekin on paikkansa. 

Jos on mielessä jotain muita samantyylisiä, niin saa vinkata ja linkata.