Liiku, liiku

Elixia-jäsenyyteni on ollut syksystä asti tauolla raskauden takia. Nyt jäsenyys on ollut kuukauden päivät auki. Tauon jälkeen olen käynyt Love2dance-, Bootylicious ja core-tunneilla. Lisäksi olin E:n kanssa kerran Strong Mama -tunnilla, joka on ainoa tunti, jonne vauvan voi ottaa mukaan. Lapsiparkkiinkin saisi jo jättää, mutta en halua ihan näin pientä vielä jättää.

Tällä erää Love2dance -tunti on mielekkäin ja tunnilla on kivaa. Vihdoin pystyy liikkumaan ilman, että koko ajan sattuu johonkin ja pysyin jopa ohjaajan perässä ihan entiseen malliin. Tosin tunti on sen verran tehokas, että puolituntinen olisi riittänyt vallan mainiosti. Sen jälkeen alkoi oma kunto vähän hyytyä ja muutamaa juttua en vielä pystynyt tekemään ollenkaan, ei vaan ole keskivartalossa riittävästi voimaa. Ja vähän kolotuksiakin tuli lopputunnista.Toisaalta, koska jumppaan pääseminen aiheuttaa aina pientä sumplimista ja aikatauluttamista, on vain järkevää käyttää aika tehokkaasti ja niin, että tuntee tehneensä.

Minulla ei varsinaisesti koskaan ole ollut pudotettavaa painoa. Nyt olen kuitenkin painavampi kuin ikinä ja vyötäröllä on inha uimarengas. Paino ei nytkään ole ylipainon puolella, mutta pakko myöntää, että oma peilikuva ei tällä hetkellä miellytä. Plus kaikki omat housut puristavat, enkä ole valmis koko vaatekaappia pistämään uusiksi, järkevämpää on luopua tästä pelastusrenkaasta. Ruokavalioiden noudattamiseen ei vaan riitä motivaatiota ja millekään dieteille en nyt ala imetyksen takia. Kokeillaan siis liikunnan avulla. Eikä ole haitaksi, että kunto kasvaa siinä sivussa.

Juoksukunto on tällä hetkellä ihan nollassa. Juokseminen kuitenkin nostaa kuntoa tehokkaasti ja painokin siinä putoaa pikkuhiljaa. Lisäksi juokseminen on ihan kivaakin, kunhan sen saa rullaamaan. Pari vuotta sitten aloitin juoksemisen myös ihan nollasta ja pääsin kolmessa kuukaudessa kymppi-kuntoon. Käytin silloin Maximin sivuilta löytyvää aloittalijoiden juoksuohjelmaa ja samaa ajattelin käyttää nyt. Huomenna on sopivasti maanantai ja 1. päivä kesäkuuta, joten mikäs sen parempi päivä aloittaa uusi juoksurutiini. Tavoitteeksi voisin ottaa elokuun lopussa (29.8.) järjestettävän Midnight-runin, johon on juuri sopivasti kolme kuukautta aikaa. Viimeksi juoksin kyseisen matkan samassa tapahtumassa kaksi vuotta sitten.

(Kuva vuodelta 2013)

Pihatalkoissa

Tänään oli taas vuorossa taloyhtiön kevättalkoot. Edelliset talkoot pidettiin syksyllä. Sää alkuun vähän jännitti ja pohdinnassa oli jo hetken, että pitääkö koko talkoita siirtää. Sääennuste lupasi sadetta ja tarkoituksena oli kuitenkin esim. maalata, joka ei ole ihan paras sadesään tekeminen. Maalaushommat kuitenkin aloitettiin rohkeasti aamupäivällä ja lopulta sää oli mitä kaunein ja sopivin pihapuuhasteluille. Ainoastaan iltasella tuli yksi kova sadekuuro, mutta silloin oli juuri saatu kaikki hommat päätökseen. 

Pääasiallisena hommana oli aitojen maalausta. Maalattiin miehen kanssa yhteisiä aitoja ja mies maalasi vielä oman pihamme aidan ulkopuolelta. Aidassa oli muutamia melko huonoja lautoja, joihin hankitaan uudet ehjät laudat, kunhan kerkeämme. 

Itse ajelin nurmikkoa, sekä yhteistä, että omaa ja vähän trimmasin trimmerillä. A:lla meinasi alussa olla vähän tylsää, mutta kunhan piha pikkuhiljaa täyttyi kavereista, viihdyttiin pihalla koko päivä. 

Pidän tällaisessa yhtiössä asumisesta sen takia, että asioita tehdään yhdessä, eikä isoja päätöksiä tarvitse tehdä yksin. Itsenäisempää kuin kerrostalossa, mutta ei kuitenkaan tarvitse olla ihan kaikesta vastuussa vain itse. Meillä on asuntorivin takana piha-aitojen takana hukkamaata, joka on tällä hetkellä ihan rikkaruohojen valtaamaa. Yhteistuumin päädyttiin siihen, että siihen perustetaan yhteisöllisesti kasvi-/yrttimaa. Olen asiasta ihan innoissani, koska en ole itse mikään viherpeukalo, enkä tiedä viljelystä mitään, niin pääsen nyt samalla näkemään, miten sellaiset istutuslaatikot perustetaan. Ja kun niitä hoidetaan yhdessä, en varmaan saa kasveja heti tapettua. Pinta-alaa on myös monen monen metrin verran, joten siihen mahtuu istuttamaan vaikka kaikki mahdolliset yrtit.

Talkootarjoilut on aina ihan viimeisen päälle ja koko päivän aikana kävimme kolmesti syömässä erään naapurin kotona. Ensin lounaksi makkaraa ja salaattia, sitten kahviaikaan kahvit ja itsetehdyt pullat ja lopuksi vielä iltapalaksi tilattiin pitsat. Ja jälleen kaikki olivat kuin yhtä suurta perhettä. Lapset juoksevat vapaasti ja kaikki pitävät tasapuolisesti kaikista lapsista huolta. Ja näyttipä siltä, että lapsimäärä tulee vielä kasvamaan kenties syksyn aikana.

Pikku-E pääsi naapurin syliin sillä välin kun me söimme. E oli oikein hyvä talkooapulainen ja nukkui kerrankin pitkiä päikkäreitä. Ensin aamupäivällä reilun tunnin vaunuissa. Käytiin kotona välillä syömässä ja sitten pieni matkusti liinassa sillä välin, kun käytiin naapurilla syömässä. Liinassa alkoi taas uni painaa, josta siirsin nukkumaan vaunuihin. Unet jatkuivatkin noin kolmen tunnin ajan, pihalla kun oli sopivasti meteliä. Koko ajan joku ajoi nurmikkoa tai piti muuten vaan meteliä ja vaunutkin liikkuivat kivasti sopivin väliajoin, kun vaihdoin työskentelypaikkaa. Tänään tuli myös 4 kuukautta täyteen ja hyödynsin aurinkoisen sään ja vasta-ajetun nurmikon ja kuvasin vähän pihalla. Ristiäislahjaksi saadut aurinkolasitkin pääsivät tositoimiin.

♥♥♥

Vappu

Vappu on sujunut mukavissa merkeissä. Käytiin jo viime viikonloppuna hakemassa tytöille vappuvallot. Vauvakin sai ensimmäisen pallonsa. 

Vappuaattona käytiin seurakunnan vappujuhlassa, jota oli odotettu koko viikko. Siellä A tapasi kerhokaverinsa ja kävi pomppulinnassa. Lisäki oli ongintaa, munkkeja ja kasvomaalaus. Pikkusisko nukkui koko reissun ajan, eikä tiedä missään käyneensäkään 

Täksi päiväksi oltiin kutsuttu kaikki naapuruston tytöt meille vappujuhliin. Kutsut tehtiin jo aiemmin viikolla. 

Vähän jännitin, että tuleeko ketään, kun monilla voi olla vappuna jo jotain muuta ohjelmaa ja kutsutkin vietiin vain pari päivää ennen. Kävi kuitenkin tuuri ja kaikki kutsutut pääsivät tulemaan. Yhteensä pöytään istui siis 8 tyttöä, ikähaarukalla 4-9. Munkkeja meni viidessä minuutissa 20. 

Olen vain kerran aiemmin tehnyt munkkeja ja niidenkin onnistumista hieman jännitin. Niistä tuli kuitenkin ihan täydellisiä ja niin herkullisia. Onneksi vappu on vain kerran vuodessa, ei näitä jotenkin osaa muulloin tehdä. 

Ennen juhlia oli vähän koristeltu leijuvilla ilmapalloilla. Niin paljon kivemmat noin kuin alaspäin roikkumassa. 

Munkkien jälkeen tytöt leikkivät erilaisia leikkejä. Mutta kun on kahdeksan tyttöä yhdessä, niin koko ajan joku mököttää ja loukkaantuu ja asiat on huonosti. Eikä tapaturmiltakaan voi täysin välttyä. Mutta vissiin oli kuitenkin ihan hauskaa kaikilla. Naamiaishengen mukaisesti täällä oli aika monta prinsessaa. 

Eiköhän me juhlita vappua näin vielä joskus uudestaankin.