♥ Kirjasto ♥

Olen aina rakastanut kirjoja ja kirjastoja. Se on ehdottomasti yksi parhaista verovaroin kustannettavista palveluista ja hyödynnetäänkin sen palveluja kyllä "koko rahan edestä". Meillä on onni elää yhden erittäin suuren ja laadukkaan kirjaston lähellä, jossa pyritäänkin käymään viikoittain. Kirjojen lisäksi siellä on tosi kiva leikkialue, jossa lapsikin viihtyisi tuntitolkulla. Lisäksi kun kirjainnostus on tarttunut jälkipolvillekin, kannamme aine ison pinon kirjoja kirjastosta kotiin. Meillä on olohuoneess kori, jossa on aina toistakymmentä lastenkirjaa lainassa. Lisäksi tietysti omat opiskelukirjat, joita niitäkin on koko ajan hyllyntäydeltä. Lisäksi kun tarvitsin opiskeluun liittyvää rauhallista haastattelupaikkaa, onnistui sellaisenkin lainaaminen kirjaston kautta.

Koko opiskeluiden aikana en ole oikeastaan muuta kirjastosta lainannutkaan kuin opiskeluun liittyviä kirjoja. Koen jotenkin huonoa omaatuntoa lukea jotain muuta, kuin "koulukirjoja", vaikka toki luen paljon esim. lehtiä ja muita silti ihan rentoutumistarkoituksessa. Kuitenkin heti kun opiskelut ovat joskus ohi, aion mennä kirjastoon ja ottaa sieltä kaikkea ihan fiiliksen mukaan. Esim. keittokirjahyllyltä näytti löytyvän kaikkia ihania keittokirjoja. Keittokirjat ovat ihania ja niitä voi vaan selailla ja selailla uudestaan ja uudestaan, mutta turha niitä oikeastaan on ostaa, koska kaikki reseptit löytyvät kuitenkin netistä. Ja kun niitä tuntuu tuolta kirjastoistakin löytyvän hyvät valikoimat. Näytti löytyvän myös mm. Nigella Lawsonia ja Gordon Ramsaytä, joita molempia tykkään katsella telkkarista. 

Ja jotenkin niiden opiskelukirjojenkin etsiminen kirjastoista on jotenkin tyydyttävää. Ja uskoisin etsiväni myös ammattikirjallisuutta, sitten kun joskus päädyn johonkin oikeisiin töihin.

Yliopiston uusi kirjasto valmistui täksi syksyksi ja kävin siellä ensimmäisen kerran viime viikolla. Rakastuin ihan täysin, todella onnistunut lopputulos. Pari kertaa olen vain käynyt ja ihaillut lopputulosta. Suosittelenkin kaikkien, jotka sattuvat lähellä liikkumaan, käymään ihan mielenkiinnon vuoksi katsomassa. Kirjaston tekee kiehtovaksi tietysti myös se, että kirjojahan siellä taitaa olla jotain 6 miljoonaa (tästä ei kyllä ole nyt faktatietoa).

Kuvista ei edes välity kirjaston hienous, kannattaa mennä vaan paikan päälle katsomaan. (Kuvat lainattu törkeästi netistä.)

Opiskelen, opin, osaanko?

Uutta lukuvuotta on kulunut nelisen viikkoa ja kaikki kurssit ovat ehtineet käynnistyä. Aloitin uuden irrallisen kokonaisuuden opiskelun, joka käynnistyi perinteisillä tervetulo- ja orientoitumisluennoilla. Tuntui kuin olisi aloittanut koko opiskelut aivan alusta ja istuisi siellä ekaa kertaa. Kaikki naamat ympärillä täysin vieraita ja intensiivisiä kursseja tiedossa monine tapaamisineen. Toisen laitoksen puolella käynnistyi sitten työharjoittelujakso, joka työpäivien repalaisuudesta huolimatta kuormittaa aika lailla kaikkine seminaareineen ja ryhmätapaamisineen.

Ehkä ensimmäisen kerran koko opintojen aikana tuntuu, kuin olisin jotenkin ihan väärässä paikassa. Sellainen olo, kuin ei kuuluisi joukkoon ja kiireisen aikataulun takia kaikki rullaa eteenpäin, niin ettei ehdi oikein edes perässä pysyä. Yhtä aikaa on käynnissä ainakin kolmenlaista erilaista pienryhmää, joissa tulee paljon keskusteltua ja tehtyä esityksiä ja muuta. Näihin on jo niin tottunut ja sopeutunut, että työskentely pienryhmissä sujuu hyvin ja vaivatta. Vaikka sekin tuntuu välillä siltä kuin katsoisi itseään  ja omaa tekemistään ulkoapäin. Ryhmissä työskentely tuntuu kyllä jo hyvin luontevalta, joten sen on ainakin pitkien opintojen aikana oppinut. Enää ei juurikaan jännitä mitkään tollaset. Päiväkodin vanhempainillan ryhmäkeskustelussakin otin luontevasti aktiivisimman roolin, eikä puhuminen sielläkään jännittänyt.

Eli onpahan opiskeluista tullut edes metataitoja opittua, jos sisällönen osaaminen tuntuukin välillä olevan hieman hataralla pohjalla. Ensi keväälle on vielä muutama äärimmäisen jännittävä työharjoittelu, mutta eiköhän ne mene tässä samassa hektisessä rytmissä, niin ettei edes oikein ehdi jännittää tai pohtia pärjääkö viko eikö.

Me & I -uutuudet

Kävin joku aika sitten kutsuilla ystäväni luona. Jälleen uusi mallisto näytti nettisivujen perusteella aika mitäänsanomattomalta. Tosin lapsille oli nyt ihan hirmu paljon hyviä housuja, joista olisin halunnut melkein kaikki, kun ne vaan on niin hyviä ja mukavia. Olin kuitenkin päättänyt, että ostan nyt vain ruskeat housut ja omilta tulevilta kutsuilta sitten mahdollisesti jotain muuta.

ruskeat slim sweatpantsit

Nämä ruskeat housut lähti kyllä samantien takasin mistä tulivatkin, koska polvet oli taas eri korkeudelle. Viime mallistosta yritin tilata näitä punasena ja niissäkin oli se sama ongelma. Joten jäätiin ilman näitä, en varmaan tilaa tilalle, ku niissä on kuitenkin sitten sama ongelma.

Itselle ei ollut tarkoitus nyt ottaa mitään, enkä ollut nettisivuilla edes kiinnittänyt huomiota noihin farkkuihin. Mutta kun näin ne livenä ja pääsin sovittamaan, niin olin myyty. Aivan ihanat ja täydellisen sopivat ja mukavat farkut. Ja todellisuudessa olin farkkujen tarpeessakin. Sen jälkeen kun nämä sain, en ole muita housuja käyttänytkään. Voinen siis suositella lämpimästi. Mikäli näitä nyt on enää saatavilla, kun taisivat olla aika suosittuja.

skinny jeans

 Livenä tämä geisha-mekko oli kiva, nettisivujen perusteella ei iskenyt.

geishas everywhere tunic

A kuitenkin itse sanoi pitävänsä tästä:

one geisha tunic

Väritys tossa yksi-geishaisessa onkin tosi kiva, mutta itse en tykkää sen mallista, kun se on lyhyytensä vuoksi enempi paitamainen kuin tunika. Molempien geishojen kanssa kävis tosi hyvin velourleggarit. Meillä on yhdet vanhan kauden ja ne on kyllä varsinkin talvella tosi mukavat ja lämpimät.

Pinkit velourlegginsit

Ja sitten ihastuin ihan totaalisesti näihin oransseihin pöksyihin. Noi velourhousut on vaan niin ihanan pehmeitä ja mukavia. Näissä on vaan väri vähän sellanen, että vaikea löytää paitaa, joka näiden kanssa kävis.

Oranssit puffy velourpantsit

Mutta nyt jo oikeestaan tein sen päätöksen, että nämä on saatava, koska löysin niiden kanssa täydellisesti sopivan paidan. Sitä ei tosin ole vielä hankittu, mutta löytyy Po.p:lta. Ja A:n lempivärikin on vielä musta, niin sekin varmasti tykkäis tästä.

No, omat kutsut on torstaina, niin saas nyt nähdä, mitä kaikkea sieltä meille tulee. Luultavasti kuitenkin jotain tässä mainittua.