Uskomatonta, että edellisestä postauksesta on mennyt taas jo viikko. Havaitsen senkin vaan ja ainoastaan siitä, että olin tänään taas Fitness Fusionissa, joka oli taas hyvä. Postaus viime viikonlopun tapahtumista on ollut työnalla jo lauantaista lähtien, mutta kun olen joka päivä mennyt nukkumaan jo jopa puol ysin aikaan, niin kesken se on joka päivä saanut jäädäkin. On ollut jotenkin tosi unelias meininki täällä nyt vähän aikaa..
Sosiaalinen työ vaatii sen että joskus viikonloppuisin ei vaan halua nähdä ketään, eikä puhua kenenkään kanssa. Koska kuitenkin nautin läheisten ihmisten seurasta, ovat tällaiset viikonloput silloin tällöin erittäin tarpeen. Lauantaina pidettiin Putous-kauden avajaiset. Saimme kylään pari ystävää ja kummityttö jäi äitinsä kanssa yökylään. Me ollaan itse aika paljon samaisilla ystävillä yökylässä, mutta meillä harvemmin käy yövieraita. Saisi käydä useamminkin. Musta on ihanaa, että vielä ihan aikuisenakin ja perheellisenä voi yökyläillä ja pitää pyjamapartyjä. Ja nyt se on toki vielä tuplasti kivempaa, kun samalla lapset saavat turvallisesti harjoitella yökylässä olemista, kun äiti on mukana. Molemmat tytöthän yön aikana kömpivät äitien viereen, nukahtivat kuitenkin yhdessä. Lopulta.
Mutta siihen viikonloppuun..
Sosiaalinen työ vaatii sen että joskus viikonloppuisin ei vaan halua nähdä ketään, eikä puhua kenenkään kanssa. Koska kuitenkin nautin läheisten ihmisten seurasta, ovat tällaiset viikonloput silloin tällöin erittäin tarpeen. Lauantaina pidettiin Putous-kauden avajaiset. Saimme kylään pari ystävää ja kummityttö jäi äitinsä kanssa yökylään. Me ollaan itse aika paljon samaisilla ystävillä yökylässä, mutta meillä harvemmin käy yövieraita. Saisi käydä useamminkin. Musta on ihanaa, että vielä ihan aikuisenakin ja perheellisenä voi yökyläillä ja pitää pyjamapartyjä. Ja nyt se on toki vielä tuplasti kivempaa, kun samalla lapset saavat turvallisesti harjoitella yökylässä olemista, kun äiti on mukana. Molemmat tytöthän yön aikana kömpivät äitien viereen, nukahtivat kuitenkin yhdessä. Lopulta.
Uni tuli vasta vähän ennen kahtatoista. Pari tuntia ne höpötteli siellä patjoilla ja kävivät läpi syvällisiä asioita. 3-vuotias luetteli ensin kaikkia pelottavia asioita: "sitten on kettuja ja susia...". A kun pelkää tällä hetkellä vähän kaikkea, niin voi olla että siksikään ei uni oikein tullut. Sen jälkeen V listasi lemmikkejä, jotka tulevat KUOLEMAAN. Kuolema oli tapetilla meidän koiran takia. Tosin kuoleman jälkeen eläimet kuitenkin syö ja kasvaa. A yritti siinä vaiheessa korjata, ettei eläimet voi enää sen jälkeen kasvaa, kun ne on kuollu, mutta taisi kuolema lopillisuus pienemmälle olla vielä vähän epäselvää. Ja hyvä niin. Ehtiihän sitä vielä kyynistyä.
Tytöt tykkäävät leikkiä merirosvoja, niin järjestin pienen aarteenmetsästyksen asiaankuuluvine silmälappuineen ja kaukoputkineen. A tykkäsi tosi paljon ja onkin sen jälkeen itse piilotellut vihjeitä meille. Pitää tehdä joskus toistekin. Aarrepussista löytyivät kaulakorut ja naamarit.
Tytöillä oli niin kova meno päällä, että nyt kuvia katsoessani ei löytynyt oikeastaan yhtäkään hyvää.. :)
Ja jostain syystä iltaamme kuului taas paljon kaikkea hyvää syötävää. Ajateltiin jopa, että näitä ihan perusiltoja olisi kiva pitää useamminkin, mutta ihan joka kerta ei ehkä vaan voi syödä näin paljon..
Kun lapset oli saatu sänkyihin, katsottiin Salkkari-elokuva Nightmare - painajainen merellä, joka oli jotenkin niin järjettömän huono kaikilla tavoilla, että se oli viihdyttävyydessään jopa ihan hyvä. :) Komediana se on jotenkin siedettävä. Talon hiljentyessä yritettiin ystävän kanssa katsoa vielä jotain hömppäelokuvaa, mutta sekin oli niin järkyttävän huono, että lopulta lähdettiin mekin suht kohtalaiseen aikaan nukkumaan.
Sosiaalinen meininki jatkui sitten vielä sunnuntain puolella. A:lla oli kaverisynttärit, joiden aikana itse keskityin leipomiseen. Sukulaiset olivat tulossa iltapäiväksi kylään. Ja totesin jälleen, että vieraita varten ei ehkä kannattaisi kokeilla uusia reseptejä. Tosin ei niitä sitten tulis koskaan kokeiltua, koska harvoin sitä jaksaa vaan itseään varten leipoa. Tein myös ensimmäistä kertaa eläissäni sienipiirakkaa (jota en kyllä maistanut) ja erityisen hyvää salaattia. Kuvia ei näistä nyt ole, koska kamerasta loppui juuri sopivasti akku.
Kaikkineen kuitenkin ihana, onnistunut ja erilainen viikonloppu, jonka jäljiltä onkin taas jaksanut käydä töissä. Vaikka tämä viikko saisi kyllä jo loppua. Ensi viikonloppu onkin sitten vähän rauhallisempi, vaikka kivaa tekemistä mahtuu siihenkin.
Henna
m
.JPG)
