Sunnuntaista kulttuuria

Tänä viikonloppuna järjestettiin ensimmäistä kertaa lasten elokuvatapahtuma Cinéme. Koska tänään oli sopivasti A:n toisen nimen nimppari ja oltiin muutenkin viikonloppu ihan keskenämme, pidettiin kaupunkipäivä. Ostin jo etukäteen liput Nasun suureen elokuvaan. Harmillisesti elokuva alkoi kohtauksella, jossa taisteltiin pahoja mehiläisiä vastaan ja koska A vihaa kaikkia öttimönkiäisiä, oli elokuva lopulta liian pelottavaa katsottaa. Lähdettiin reilun parinkymmenen minuutin jälkeen pois. Niin sieltä lähti tosin muitakin.

Mutta ei se meitä haitannut. Kävästiin pikasesti syömässä ja suunnattiin sitten Amos Andersonin taidemuseoon katsomaan Metsäretki-näyttely. Toki kierrettiin myös Art Deco -osastot samalla hinnalla. :) No metsänäyttelykin oli A:n mielestä pelottava, saatiin kaikki osiot kuitenkin kierrettyä. Toteutus oli hieno, kun eri aiheisiin huoneisiin oli tehty metsäisiä äänitehosteita.

Kiva päivä kaupungilla ja hyvin ja reippaasti jaksoi A kävellä kohteesta toiseen. 

Näittäis olevan ylitsepääsemättömiä esteitä kuvien lisäämisessä, joten kuvitetaan myöhemmin, jos suvaitsee joskus taas toimia..

Ihana ja raikas ilma

Tänään on ollut jotenkin tosi ihana ilma koko päivän. Ikkunasta katsoessa ei uskoisi, että on niin lämmin ja koska aurinko ei paistanut, ei ollut mitenkään kuuma. Kauheasti ei ehditty kuitenkaan ulkoilemaan. Aamupäivällä A pyöräili viimeiselle tanssitunnille. 

Pinkki-överit

Pari kertaa käytiin koiran kanssa kävelyllä ja ihasteltiin matkalta löytyviä etanoita. Joka kerta mukaan on myös poimittava yks tollanen höttökukka. 

Joka lenkillä pitää pelata "Puh-palikkaa"

Sitten käytiin tyhjentämässä kirppispöytä ja loppuilta sitten hupenikin vaan johonkin. Jos mulla olis pienenpienikään pihapläntti, niin tällanen päivä olis menny kokonaan siellä puuhastellessa. Jotenkin toi parveketouhu ei nyt nappaa vaan niin yhtään. Se tuntuu tällä hetkellä vaan huonolta pihankorvikkeelta, eikä huvita tehdä siellä yhtään mitään. 

Koko päivän näytti myös siltä, että hetkenä minä hyvänsä alkaa sataa. Ei kuitenkaan alkanut, ennen kuin äsken. Ihan mahtava ja raikas vesisade ja pikku-ukkonen. Ja sade lakkasi yhtä nopeasti kuin alkoihin. Jos mies olis kotona, niin olisin hyödyntänyt tämän sään myös lenkkeilyyn, olis varmaan ollu mukava juoksukeli. 

Josko noita viisuja sitten loppuillan..

Synttäriyllätyksiä

Meillä on pienen kaveriporukan kanssa tapana järkätä synttärisankarille aina joku ylläri. Meitä on porukassa neljä ja jokainen saa vuorollaan oman ylläripäivänsä. Itse en varsinaisesti odottanut mitään, koska tiesin, että synttärien aikaan ollaan Lontoossa ja juhlistetaan sitten kuitenkin siellä. Etukäteen oli jo kuitenkin varattu eräs lauantai, jolloin minut tultiin kotoani noutamaan.

Päivä lähtee yleensä liikkeelle siitä, että kaikki porukan jäsenet ilmestyvät vuorollaan jostain ihan kuin yllättäin. Ja itse sankarihan ei koskaan arvaa sitten niin mitään. :) 

Minut noudettiin aamulla klo 11 kotiovelta ja matka jatkui ystävän autolla Helsingin keskustaan. Auto jätettiin Elielille parkkiin, josta käveltiin Kämppiin. Ravintolaan pääsimme sen auettua klo 12 ja siellä nautiskelimme hyvin runsasta brunssia.

Menu oli pitkä kun nälkävuosi.

Oli ihan superhyvä Skagen (elämäni ensimmäinen).

En olekaan koskaan käynyt tollasella vähän paremmalla brunssilla. En sen puoleen, kyllä huonommallakaan. Ruuat oli hyviä ja erityisesti jälkkäripöytähän se meitä taas houkutti varmaan eniten (vai mitä sanotte näistä).

Pannareiden päällä oli terva-kastiketta. Ja toi ruskea maistu ihan Jacky-makupalalta.

Kerrankin oli kiva, kun oli kunnolla aikaa ja rauha syödä. Tosin aika lailla puolessa tunnissa oli kaikki syöty. :)

Skool!

Jälkkärin yhteydessä sain myös lahjani. Punaisen laukun, josta oli vähän ollut puhetta ja lisäksi Kalevalakorun Lumikukka-kaulakoru. Kaulakorussa oli jujuna se, että se oli hääkorunani eräältä ystävältä lainattuna ja nyt sain sen sitten omaksi. Ihana ja kekseliäs muisto siis ja tämä onkin roikkunut kaulassani taukoamatta sen saamisesta asti.

Brunssilta suunnattiin Tennispalatsiin, jossa kävimme katsomassa 21 tapaa pilata avioliitto. Meidän on miehen kanssa pitänyt käydä se katsomassa jo pitkän aikaa, mutta eipä olla saatu mentyä. Joten tulipa nähtyä nyt ja oli kyllä hyvä, voin suositella. 

Koska kotiin oli ilmoitettu, että palaan vasta klo 18, ehdittiin vielä pyöriä vähän kaupoilla. Tarkoitus oli löytää huivia ja vyötä ja muuta pikkusomistetta ja mahdollisesti jotain vaatetta tulevalle reissulle. Löysin raidallisen mekon ja pitkän mustan pitsitopin. Pari vyötä, joista toinen tuli ihan oikeeseen tarpeeseen ja toinen oli pakko ostaa sen täydellisen uuteen mekkoon mätsäävyyden takia. Lisäks muutamat hiuskoristeet, joilla saa aina kivaa ilmettä ja jujua pukeutumiseen. Ja mustavalkoinen keväthuivi. Keltaista huivia etsin, mutta sitä en tältä reissulta vielä löytänyt. Sellainen on kuitenkin tullut vastaan nyt myöhemmin. :)

Voiko enää täydellisemmin värit sopia yhteen? Ja kaikki komponentit kuitenkin eri kaupoista.

Raportti Lapsimessuilta

Messuraportti löytyikin jo valmiiksi kirjoitettuna luonnoksista, joten palataas ajassa niinkin kauas taaksepäin.. 

Messut on taas tältä erää nähty. Olihan kyllä hulinaa ja alussa meinas jopa hieman ahdistaa se väenpaljous, kun kaikki tuppautu siihen lavan eteen katsomaan Titi-nalle-esitystä. Itse saatiin hyvä paikka katsomon yläriviltä, kun mentiin jo melkeen puolta tuntia ennen sinne odottamaan. Paikalla oltiin lauantaina klo 12-17.30 eli mitään kiirettä ei ollut ja kaikki saatiin tehtyä, mitä haluttiinkin. Lähdettiin pois vasta just ennen loppuruuhkaa, joten junaankin mahduttiin hyvin. 

Vastoin odotuksia, en ostanutkaan paljon mitään. Kaikkea kivaa oli kyllä tarjolla, varsinkin vaatteita oli tosi kauniita, mutta eipä ne mitään halpoja olleet, joten en niitä juuri edes katsellut. Ostin kahdet Metsola-sukkikset (kympillä kahdet), Mehujehun ja sellasia luomu-muroja ja pöperöitä. Ja murot ei sitten kotona A:n mielestä enää olleetkaan hyviä.. No, ehkäpä niitä johonkin jugurtin sekaan saa piilotettua. 

 

Kaikkiaan kuitenkin ihan onnistuneet messut ja oli hauskaa. Kyllä siellä yhden päivän sai hyvin kulumaan ja A jo kyselikin, että koska mennään seuraavan kerran. Kyllä siitä vielä kunnon messuseuralainen tulee, voidaan sitten isompana kierrellä kaikkia muitakin messuja yhdessä. :)

Paluu arkeen

Viimeset pari viikkoa on ollut reissua ja juhlia, synttäriä ja äitienpäivää. Paljon olis kaikkea postailtavaa, ja kuvia kamerassa. Tulevat vähän jälkijunassa, kun ehdin kaiken kirjoitella. Nyt kuitenkin vähän rauhottuu, olisko seuraavat juhlat vasta A:n 4-vuotissynttärit heinäkuussa. 

Aurinkoista viikon alkua!