Lauantaipuuhaa

Tänään oli Myyrmäki-hallissa kirppis, johon taas suunnattiin ystävän kanssa. Tarkoituksena on aina päästä turhasta roinasta eroon ja niistä saatavat rahat on aina vaan plussaa. Ja kyllä siellä kuitenkin joka kerran plussan puolelle sentään jää. Ostoksia tuolla ei hirveästi ikinä ehdi tekemään, nyt tein yhdestä pöydästä kuitenkin erittäin halvalla pikkuisia löytöjä. Harvoin löytää mitään hyväkuntoista 10 sentillä. Yhteensä rahaa ostoksiin meni 5,80 €. Ja tietysti muutama euro pakollisiin makkaraan ja lakuihin. :)

Takasin ei tullut kovin paljoa ja noillekin osalle on jo sijoituspaikka olemassa. Kolmen viikon päästä on vielä kirppispöytä varattu viikoksi, joten siellä sitten viimeistään loput.

Kirppisurakan jälkeen lepäsin hetken kotona ja sitten lähdettiin kyläjuhlille tähän lähelle. Oltais menty A pyörällä ja minä tepastellen perässä, mutta meillä on joku epämääräinen pyöränkumienpuhkeamisepisodi ja A:nkin pyörän kumi oli rikki. Mieheltä on puhjennut jo kaksi kertaa peräkkäisinä päivinä.

Kyläjuhlassa oli pelle laulamassa, oli pieniä heittopelejä ja talutusratsastusta. A halusi ison hepan kyytiin.

Illalla maistuikin ruoka hyvin ja unikin tuli melkein heti. Pienimmälle. :)

Jännitystä ja kyselyä

A:lla oli tänään hammastarkastus. Se pelotti ja jännitti taas aikalailla, eikä tuoliin olis meinattu millään uskaltaa. Onneksi kuitenkin saatiin lopulta hampaat katsottua. Kaikki olivat tallella ja ehjiä.

Odotustilassa pestiin hampaat.

Iltapalapöydässä tuli se kysymys, että miten se vauva menee sinne mahaan. Iltapalapöydässä luettiin sitten sopivasti päivällä kirjastosta haettua kirjaa, joka sitten lopulta kertoihin ehkä enemmän siitä, miten voi saada vauvoja, jos perheessä on vaikka kaksi äitiä tai isää. Mutta kysely loppui onneksi tällä erää siihen, eikä yksityiskohtaisempaan vauvantekoprosessiin tarvinnut vielä mennä. 

Pieni postityttö

On niin erilaista asua rivitalossa, kun postitkin pitää hakea postilaatikosta. Itseltä ne meinaavat aina unohtua laatikkoonsa, mutta onneksi on pieni ahkera apulainen, joka ei unohda koskaan. Postien haku onkin siis nyt A:n tehtävä. Juuri juuri ylettää avaamaan ja sulkemaan laatikon. Joskus postia tosin on niin paljon, ettei meinaa syliin mahtua. A veisi tosi mielellään myös roskia, mutta ihan vielä ei pituus ja voimat riitä avaamaan roskasäiliön kantta ja heittämään isoa pussia sinne. Postin haku siis riittäköön luottamustehtäväski tällä erää. 

A osaa myös lajitella postit joko mulle tai hänelle (iskällehän ei juuri postia edes tule). Ja voi sitä innostuksen määrää, jos jostain kuoresta bongaakin oman nimen. Ennen se ei vielä niin kiinnostanut, mutta nykyään on mukavaa saada jotain ihan omalla nimellä varustettuna. Pitääkin ehkä joku päivä sujauttaa laatikkoon jotain ylläripostia, niin ei aina joudu vaan kantamaan äitille tulevia kuoria.

Loman lopetus

Loman viimeinen päivä oli sunnuntaina. Mies päätti lähteä Kouvolaan katsomaan pesäpalloa, niin eipä me kotiin jääty, vaan hyödynnettiin autokyydit ja suunnattiin A:n kanssa Tykkimäkeen. Tällä kertaa otin itsellekin rannekkeen, niin päästiin joihinkin juttuihin yhdessä.

Atreenalin-rata oli jälleen hyvä ja nyt vaijereiden siirtely sujui A:lta jo pääosin ihan itsenäisesti, joskin vaati keskittymistä kieli keskellä suuta.

Tähän reissuun oli hyvä lopettaa loma. Loma oli siinä mielessä tarpeeksi pitkä, että töihin oli jo ihan kiva palata. Tavallaan on ihan kiva päästä taas arkeen ja johonkin rytmiin kiinni. Ja jatkuuhan kesä ja lämpimät säät vielä, vaikka illat alkavatkin jo pimentyä. 

Lomalla

Nyt on lomailtu kohta kolme viikkoa. Enää kaksi päivää ja pitäisi mennä töihin. Kolme viikkoa on ollut aika sopiva aika lomailla, tosin voisihan se aina pidempikin olla. Puolitoista viikkoa meni siihen, että en enää nähnyt joka yö töistä unta, joten kaksi viikkoa ei olisi riittänyt mihinkään. Yksi viikko voisi vielä olla, mutta toisaalta tuntuu siltä, että nyt voisi jo mennäkin töihin. Oikeastaan ihan kiva päästä lukemaan sähköpostit ja päästä taas tilanteiden tasalle. Pitkän ja pimeän syksyn jaksaa helposti sillä ajatuksella, että neljän kuukauden päästä jään töistä pois kokonaan pitkäksi pitkäksi aikaa ja neljä kuukautta menee oikeasti älyttömän nopeasti. Nyt jo vähän haikeaa jättää kiva työpaikka pitkäksi aikaa, mutta sitten on taas uutta puuhaa. 

Ensimmäisellä lomaviikolla ei tehty varsinaisesti mitään kivaa, eikä lomaista. Uusi koti oli vielä täysin kaaoksen vallassa ja lähes kaikki huonekalut puuttuivat. Aika kului siis kodin siivoamisessa ja huonekalujakauppoja kierrellessä. Onneksi ilmat eivät sillä viikolla olleet vielä kummoiset. Seuraava viikko olikin sitten ihan kunnon lomailua ja tehtiin kaikkea kivaa. Samoin tällä viikolla. Oli niin paljon kaikkea, mitä lomaan piti saada mahdutettua, että vikoina päivinä meinasi jo tulla ähky. Nyt onkin muutama päivä vaan oltu ja valmistauduttu jo vähän päiväkodin alkamiseen. 

Loman alussa käytiin pariin otteeseen Hoplopissa kotihommien keskellä. Toisella viikolla tehtiin retket Seurasaareen ja Porvooseen. A:n 5-vuotissynttäreitä vietettiin kolmin kappalein. Ensin oli oikeana synttäripäivänä ex tempore -pannarijuhlat naapuruston lapsille. Sitten isovanhemmat ja kummisetä kävivät synttärikahveilla ja viime viikonloppuna oli vielä kaveri/ystäväperhesynttärit. 

Kuluvalla lomaviikolla oltiin yksi yö ystävien vuokramökillä. Ennen mökille menoa käytiin katsomassa kesäteattterissa Kolme Iloista Rosvoa (jossa oli tuskasen kuuma). Päiväseltään käytiin Särkänniemessä ja toisena päivänä Muumimaailmassa. Ja toki rannallakin ollaan ehditty käydä talviturkit heittämässä. Ja A on harjoitellut pyöräilyä. Pihasta on kerätty marjoja ja ateriat ollaan syöty pihalla. 

Muutamia juttuja jäi vielä, mitä ei ehditä nyt lomalla tekemään, mutta mitä on tarkoitus vielä toteuttaa tulevina kesäisinä viikonloppuina. Esimerkiksi retket Puuhamaahan ja Lintsille on vielä tarkoitus toteuttaa.