Yoga for athletes

Taas on löytynyt laji, joka tuntuu omalta. Elixian uusi vähän erilainen joogatunti on vienyt mukanaan. Ensimmäinen kerta oli ihan katastrofi ja tuntui, että tätä ei koskaan enää. Palasin kuitenkin vielä toiste kokeilemaan ja koska seuraava kerta oli huomattavasti edellistä helpompi, jatkoin käymistä. 

Tunnilla tehdään joogasta tuttuja liikkeitä, mutta reippaan musiikin siivittämänä reippaaseen tahtiin, eikä hengitysten tahtiin. Erityisesti tunnin tavoitteena on lisätä koko kehon liikkuvuutta, mutta on se myös fyysisesti raskas ja kuormittava tunti muutenkin. Siitä huomaa, että tunti on mielekäs, että saatan vilkaista kelloa vasta, kun tuntia on jäljellä enää 10 minuuttia. Aika menee siis todella nopeasti. Muilla tunneilla kun saatan odottaa niiden loppumista jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.  

Tunti on myös palkitseva. Koskaan ne ole muilla tunneilla huomannut omaa kehitystä yhtä selkeästi. Ensimmäiset neljä kertaa menivät vielä lajiin tutustumiseen ja harjoitteluun, mutta sen jälkeen jokaisella tunnilla huomaan oppineeni jotain uutta. Joko taivun ihan huomaamatta paremmin ja syvemälle asentoihin tai muuten vaan hoksaan, miten joku liike kuuluukin tehdä oikein. Ja jokaisen tunnin jälkeen on hyvä olo. Se pitää yrittää muistaa silloin, kun salille ei millään huvittaisi lähteä. 

***

Salilta kun kotiuduin, iski taas yllättäen keksihimo. Herkkulakkoa on nyt takana tasan viikon. Nyt en ole totaalilakossa, vaan olen syönyt esim. muutamia itsetehtyjä keksejä viikon aikana ja uudenvuoden juhlissa vähän sokeroituja pähkinöitä ja pari karkkia. Suklaasta olen kuitenkin kieltäytynyt täysin ja samaa aion jatkaa edelleen. Niinä harvoina päivinä, kun kehoni kaipaa iltapäiväkahvia pysyäkseen virkeänä, haluan pupeltaa jotain kahvin kanssa. Nyt on tehty pieni kulhollinen astetta terveellisempiä ja rasvattomia kaurakeksejä. Sokerin määrää vähensin ja korvasin valkoisen sokerin tummalla vaihtoehdolla. Ihan olivat hyviä nämäkin ja sopivat tarkoitukseensa mainiosti.

Kevyempää uutta viikkoa kohti!