tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuoden kohokohta

Pieni kooste vielä vuoden isoimmasta juhlasta. Vietimme jo kolmatta vuotta putkeen jouluaattoa Ystäväperheen luona. Lapsille seuraa toisistaan, itselle hyvää ruokaa ja aikuista seuraa. Nyt se tuntui entistä tärkeämmältä, kun työt on vienyt aikaa ja huomiota arkiselta yhteydenpidolta. 


Kaikki on aina niin kaunista ja laitettu meitä vieraita varten. 

 
Joulupukkikin kävi ja toi lahjoja tullessaan. Lapset niitä jakoivat ja kaikki saivat jotain avattavaa. 

Pelattiin paljon myös lautapelejä ja se olikin tosi kivaa. Pienemmät leikkivät keskenään ja kummipoika pelasi meidän aikuisten kanssa. 


Ja itselle aina yksi illan kohokohta on myöhäisillat juustotarjoilu. 


Henna

Joulukuu oli ja meni

Päiviä Jouluun laskettiin taas itse täytetyn kalenterin avulla. Muutamiin luukkuihin oli Joulukeiju (ei Tonttu, koska meillä pelätään niitä) jättänyt viestin, jonka avulla löytyi pieni paketti muualta asunnosta.


Pieni Sherlock keksi heti, että paketti taitaa olla äidin pakkaama, koska meiltä löytyy samaa paperia. Taisi mennä kuitenkin vielä läpi, kun kerroin, että Keiju on tainnut lainata sitä.

Joulukuun ehdoton kohokohta oli, kun kävin palauttamassa graduni 2.12. Työn palautus tuntui juuri niin hyvältä, kuin olin odottanutkin. Kun palasin palautusreissulta kotiin, kotona odotti Ystävältä tulleet kauniit onnittelukukat. ♥



Muuten joulukuu kului töiden parissa ja tuntui, että paljon muuhun ei riittänyt aika eikä energia. Onneksi suurin osa lahjoista oli hankittu jo etukäteen ja ainoastaan paketointi jäi viimeisiin hetkiin. Monet jouluiset jutut, mitä ollaan ennen tehty, jäivät nyt kiireiden vuoksi tekemättä. Yritettiin kuitenkin tehdä joitain jouluisia puuhia.

Leivottiin..
.. ja koristeltiin pipareita.
Ja torttuja.
Käytiin kirkossa laulamassa joululauluja.
Ja käytiin myös tapaamassa Joulupukkia. A uskaltautui ensimmäisen kerran tällaisen pelottavan hahmon syliin. 


Niin selvittiin taas yhdestä vuoden kiireisimmästä kuukaudesta ja huomenna on aika uuden vuoden! 

Henna


sunnuntai 29. joulukuuta 2013

10 kuvaa... 4/10


Aika ankeat on näkymät. Viime kuussa oli sentään vähän jotain valkoiset tapaista kasvillisuuden päällä. Nyt kaikki näyttää vaan jotenkin mädäntyneeltä..



Henna

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Pienemmän toiveita

Pukille menevä joulutoivelista katosi viikolla parvekkeelta. A sai askarrella listansa leikkaa-liimaa -tekniikalla, niin tuli samalla treenattua saksien käyttöä. Puuha olikin vaan  niin mieleistä ja vei niin mukanaan, että listan varsinainen tarkoitus unohtui ja listalle leikeltiin lelukuvaston kaksi ensimmäistä aukeamaa. Onneksi sattui olemaan vauvatavaroita, koska vauvaleikit on tällä hetkellä taas tosi in. Tosin aika monta juttua tältä listalta meillä jo onkin. 

Vauvaleikit ovat tosiaan taas hyvin ajankohtaisia. Johtuiskohan siitä, että tuntuu, että joka ikisessä kyläpaikassa, missä nykyään käydään, sellanen pieni pötkylä löytyy. Meillä on Anni-vauvasta tullut tosi tärkeä ja läheinen ja se pääseekin nykyään melkein joka paikkaan mukaan. Tunnollisen äidin tehtävät alkavat näemmä jo hyvin varhain: melkein joka aterialle otetaan mukaan vauva. Vauva makaa joko kehdossa, jota Pikku-Äidin jalka heiluttaa koko syömisen ajan. Vaihtoehtoisesti vauva voi nukkua syönnin ajan myös vaunuissa, jolloin niitä toki pitää heilutella koko ajan, että vauva viihtyy. Hetken mietin nuken syöttötuolin ostamista, mutta koska se vie vaan tilaa, eikä nukke siinä ylettyisi kuitenkaan syömään samalla tasolla kuin muut, jätän nyt sen ostamatta.


Vaatteita nuket kyllä tarviis. Ne viettää edelleen suurimman osan ajasta alasti, mutta vähitellen A on ruvennut niitä myös pukemaan. Tähkäpäälle tuleekin oma paketti, pitäisi ehkä vielä Annille keksiä joku pieni vaatelahja. :)

Muita kovin spesifejä toiveita ei ole ollut tänäkään vuonna. Ne jotenkin vaihtelee vielä tosi paljon. A tykkäisi kovasti kaikista hiuspannoista, joita ihastellaankin aina kauppareissuilla. Yksi sellainenkin pääsee pakettiin. A ihaili viime tanssitunnilla tanssipaikan myymälän puolella myös erästä tanssipukua, jota vielä hetken pohdin, että kannattaako ostaa vaiko eikö. Ei olis sinänsä turha ostos, tosin akuuttia tarvetta sillekään ei ole. 

Kannatan monesti aineettomia ja elämyksellisiä lahjoja. Mies osti meille kaikille lahjaksi liput Disney On Ice -jääshowhun, joka on helmikuussa. Uskoisin, että se on tosi hyvä, ja A:kin tykkää, toivottavasti ei vaan satu ainakaan alkuun mitään liian jännittävää kohtausta. 

Luulen, että ne tontut, jotka meillä vierailee, ovat jo lahjansa hankkineet, joten suuremmalle toiveiden listaamiselle ei liene enää tarvetta.. Pitäis itse vielä tehdä lopulliset päätökset, mitä sinne paketteihin nyt sitten lopulta päätyy. Kohtuudessa on toistaiseksi pysytty, vaikka on tehnytkin mieli ostaa vaikka mitä. Lelujen ostaminen on jotenkin vaan niin kivaa. Toki meiltä löytyy aina paketeista myös niitä tarpeellisia juttuja, kuten yöpukua ja pikkareitakin.
Henna

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

10 kuvaa... 3/10

Viime kuussa oli muistutus puhelimessa kuvan ottamisesta, nyt ei. Ja kuvanottopäivänä muistin asian ehkä just kello viisi illalla, jolloin oli valaistuksen puolesta jo liian myöhäistä. Viikolla oli ihan turha myöskään edes yrittää, koska lähden ennen auringonnousua ja pimeällä myöskin kotiudun. Eli oli odotettava uutta viikonloppua. Ja nythän kuva sitten on unohtunut muistikortin syövereihin. Mutta tässä olis nyt kolmas otos. Pieniä merkkejä kylmenemisestä jo havaittavissa. Kuva otettu 30.11.


Isoin muutos, joka ei kyllä nyt tässä kuvakulmassa edes näy, on kuvasta oikealta kaadettu iso iso pensas.

Ja oli pakko vielä zoomata joessa uiskenteleviin sorsiin, joita aina silloin tällöin siellä näkyy.




Henna
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...