3+1 viimeistä päivää

Tiistai - ystävänpäivä

A meni taas muutamaksi tunniksi mummolaan, kun kävin yliopistolla tekemässä ryhmätyötä. Sähköposti ei jostain syystä toiminut ja meidän työskentely meinasi tyssätä siihen, mutta onneks on Facebook, koska saatiin tiedostot siirrettyä toisillemme sitä kautta. :) Ryhmätyön aiheena on intertekstuaalinen narratiivinen analyysi. Kukkakaupasta mummoille kukkia ja kotiin. Tarkoitus oli käydä äitin kanssa yhdellä salilla hakemassa viikon ilmaiset harjoittelut, mutta koska ulkona pyrytti ja oli tosi kurja sää, niin ei viitsittykään lähteä sinne ajamaan, joten äiti piti meille muutaman tunnin seuraa tässä kotona. Odoteltiin äidin tilaamaa kukkalähetystä, joka saapui juuri ennen kahdeksaa.

Ystävänpäivätulppaanit

Kuva on muuten otettu uudelle ihanalla Lumialla, kyllä sillä vaan voi tehdä kaikenlaista. Kuvien lähettäminen sähköpostitsekin on superhelppoa ja nopeaa, varsinkin, kun vertaa siihen, että en vanhoista puhelimista meinannut saada kuvia mitenkään ulos. Muutama valituksen sanakin tosin on: akku pitää ladata todella usein, (tosin kyllä sitä tulee paljon päivän aikana käytettyäkin) ja kaiutin on ilmeisesti todella huono, kun muutama on jo valittanut, että ei kuule mitään, jos kaiutin on päällä. Sikäli harmi, että käytin sitä todella paljon, kun A haluaa aina osallistua keskusteluihin, mutta ehkä mä selviin ilmankin. :)

Keskiviikko

Keskiviikkoaamuisin mulla on aina seminaari, jolloin vien A:n yo:n lapsiparkkiin. Aamu lähti taas kiireellä liikkeelle ja oli kyllä sellanen olo, että ei tosissaan jaksais Helsinkiin asti raahautua. Piha oli ihan täynnä lunta, eikä aura-autoista tietoakaan. Lisäksi koko seminaariin meno tuntui ihan turhalta, koska tiesin, että mitään varsinaisia käsiteltäviä asioita ei ole ja luultavasti siellä vaan juteltaisiin mukavia tunnin verran. Koiran käyttämisen kanssakin tuli todellinen kiire. No, onni onnettomuudessa, ei meidän sit tarvinnukkaan mihkään lähteä, kun huomasin lenkkiä ennen, että mun rakkaista Emmaljungista on hajonnu tavarakorin sellanen tukimetalli ja koko rattaat olikin ihan vinossa. Asfaltilla olisin voinut noita työntää, ihan hyvin ne kulkee, mutta en viittiny tonne umpihankeen niiden kanssa lähteä. Enkä olis tosin ehtinykkään, koska siinä tosissaan tuli vähän kiire, kun jäin niitä rattaita ihmettelemään. No, ilmotukset parkkiin ja proffalle ja se siitä. Kerrankin oltiin siis hyvissä ajoin pukeissa ja valmiina päivän askareisiin. Ja oikein hyvä päivä siitä sitten lopulta tulikin. Syötiin aamupala ja laitoin lakanapyykit koneeseen ja sitten lähdettiin pihalle. Laskettiin mäkeä pihalla reilu tunti, nyt olikin kiva, kun ei tarvinnut koko ajan nostella, vaan A pääsi itse kiipeämään pieneen lumikasaan, josta laski ja sitten liukumäkeen. Mä tein ajankulukseni polkua liukumäelle A:n lapiolla. Lopuksi käytiin vielä viemässä pyykit kuivaushuoneeseen.

Sitten kotiin syömään, kerrankin oli ruokakin valmiina, kun olin sen jo edellisenä iltana tehnyt. Ei kyllä ollut mikään kulinaarinen nautinto, mutta maistui hyvin ulkoilun jälkeen. Sitten luettiin muutama satu isossa sängyssä ja otettiin pienet päikkärit. Taisin itsekin torkahtaa siinä nukutuksen puitteissa puolisen tuntia ja A nukkui sitten vähän kauemmin. Annoin nukkuakin, kun yöunet jäi taas tosi lyhyiksi, kun ei se uni tosiaan iltaisin meinaa välillä tulla. Mutta sain kerrankin jotain järkevää ja erittäin hyödyllistä tehtyä päikkäreiden ajan. Sain jopa sivun kirjoitettua temaattista esseetä, mikä on enemmän konkreettista edistystä kuin pitkään aikaan. Orientaatio työskennellä oli jo valmiina, koska olisin mennyt lapsiparkin jälkeen kirjastoon tekemään, jos A olisi nukahtanut kotimatkalle. Esseen pitää olla vajaan kuukauden päästä valmis ja 9 sivua siis puuttuu vielä. Jos saisin samalla tahdilla ja innolla tehtyä, niin ei vaatisi montaakaan päivää, mutta kyllä se tekeminen taas tyssää niin, että viimeiset illat menee ihan paniikissa. Niin se vaan yleensä menee. Samalla viikolla on vielä sen ryhmäesseenkin palautus, mutta siinä auttaa se, ettei se ole pelkästään omilla harteilla. Heräämisen jälkeen taidettiin syödä välipalaa ja käytettiin koira ja haettiin pyykit. Tosi nopeesti ne kuivu, ihan muutamassa tunnissa.

Torstai

Aamu oltiin kotona ja sitten lähdettiin taas kohti mummolaa, koska mulla oli luento. Luento oli kerrankin mielenkiintoinen ja sitä jaksoi oikeasti kuunnella. Aiheena sadutus ja lapset etnografeina.

Hain A:n ja tarkoitus oli käydä siistimässä kirppispöytä ja kaupassa. Mummo päätti lähteä mukaan, kun tarkoitus oli, että A pysyisi hereillä kauppaan asti. No, suunnitelmiin tuli pieni muutos, kun ajoin sitten kolarin siinä kaupan kulmalla. Että vähän meni suunnitelmat uusiksi. Auto kärsi sen verran, että piti hinata pois. Onneks vastapuoli pääsi sentään ajamaan kotiin. Ja poliisit oli niin kivoja, että en saanu sakkoja, vaikka olis kyllä ollu syytä, kun sillä tavalla törttöilin. No, käytiin kuitenkin nopsasti siivoamassa kirppispöytä, kun siellä kerran oltiin, mutta kauppareissu sai kyllä jäädä. Onneksi siitä kulmalta menee suora bussi kotiin ja matkakortissakin oli vielä rahaa, joten päästiin hyvin bussilla kotiin. En tosin ollut ihan varma reitistä, joten jäätiin aika kaukana kotoa pois ja A oli ihan poikki, kun se oli meinannu jo nukahtaa sinne poliisiautoonkin. Päästiin kuitenkin kotiin, kun kannoin puolet matkasta ja käveltiin puolet. Mielessäni kirosin, kun mietin mummolan ovella, että pitäiskö ottaa pulkka sieltä mukaan, että sais ostokset helposti autosta, mutta en sitten kuitenkaan ottanut, koska meillä ei ole parkkihallissa kuitenkaan lunta, niin siitä ei olis ollut kuitenkaan apua. Mutta miten ihanaa olis ollu, kun se oliskin ollu mukana, niin olis ollu kulkeminen huomattavasti helpompaa, kun kantaa väsynyttä painavaa lasta sylissä. Että se pulkka vois kyllä talvella olla autossa ihan vakiovaruste.

Käytettiin koira ja lupasin A:lle jäätelöä iltapalaks, jos ei nukahda pulkkaan. Se toimikin, uni tuli kuitenkin lopulta vasta kymmeneltä. En tajua, vaikka se meinas nukahtaa jo monta monta kertaa siinä päivän aikana ja oli muutenkin jänniä tapahtumia. Ihan hyvin saatiin kuitenkin molemmat nukuttua kaikesta huolimatta.

Perjantai

Koska edellisenä päivänä oli tosiaan tarkotus käydä kaupassa, eikä kaapissa ollut oikein mitään, niin kauppaan oli lähdettävä. Rattaat oli kuitenkin edelleen rikki, eikä matkarattailla ole tonne hankeen järkeä lähteä. Joten mentiin pulkalla ja tosi käteväähän se on niinkin. Hyvin sai tuotua yhden painavan ja yhden kevyemmän kassin. Ja pullotkin käytiin viemässä samalla. A oli tosi ahkera apulainen kaupassa. Kotiin tullessa teinkin vähän perusteellisemman siivouksen, pesin pyykkiä ja vaihdoin lakanat. Että olis toisen sitten kiva tulla kotiin. Oli tarkotus leipoakin, mutta se nyt jäi, koska sen olisin tehnyt jo eilen.

Iltapäivällä oli perhe taas kasassa ja saatiin kivoja tuliaisia ja väsynyt isi kotiin. Joka tosin samantien lähti hakemaan meille sitä sijaisautoa. Hertzistä olis pitänyt saada lastenistuimellisia autoja, mutta niillä ei nyt sit ollukkaan kuin korokkeita, joten meillä ei ole nyt istuinta. Saatetaan huomenna tosin hakea istuin ja kaikki muukin tavara pois omasta autosta, koska se sit vissiin meni lunastukseen. Mutta onneks onneks mulla on superhyvä loistokasko, joten jotain rahaa siitä pitäis kuitenkin saada. Ja olihan siinä autossa jo muutenkin muutama vika, mitkä olis pitäny korjata, ni eipä tarvi enää, vaan päästään autokaupoille.