8 paria kenkiä

Kuulostaa varmaan järkyttävän paljolta, mutta viimeisen reilun kuukauden sisällä meille on muuttanut 8 paria uusia pieniä kenkiä. Tai no, meille uusia, kaikki kun on ostettu käytettynä. Yhdet peruslenkkarit, joita meillä ei vielä tälle syksylle ollutkaan. Nettikirppiksellä tuli vastaan muutamat tosi hyväkuntoiset lenkkarit edullisesti ensi kevääksi. Huutiksesta ostetut gore-tex -lenkkarit, kun vanhat jäi pieneksi. Kirppikseltä kumisaappaat, edelliset juuri myin samaisella kirppiksellä. Yhdet siistit saappaat ensi kevääksi ja hienostelusaappaat ensi talveksi. Ja vielä yhdet hopeiset siistit ballerinat kuiville keleille, kun edelliset nekin jäi pieneksi. (Ja nämä maksoi huikeat 2 €). Nopealla laskutoimituksella sain 8 kengät vajaalla 60 €:lla, eli yksien gore-tex -kenkien hinnalla. 

Talvisaappaat kirppikseltä 13 €

Värikkäitä vaatteita

Olen jotenkin aika tarkka siitä, mitä puen lapselleni päälle. Pidän väreistä lapsen vaatteissa ja siitä, että lapsi saa pukeutua lapsekkaasti. Toki jotain hienosteluvaatteitakin löytyy, mutta niistä merkeistä en pidä, jotka tekevät lapsille pienoismallivaatteita aikuisten muodin mukaisesti. Lasten vaatteissa saa olla kirkkaita värejä ja suloisia kuvia. Minulla on muutamia lempilastenvaatemerkkejä, ja niitä tuntuu tulevan koko ajan lisää. Ensimmäinen ihastukseni oli Duns, jonka muutamasta mallistosta olen pitänyt hurjasti ja niitä olenkin meille vähän varastoon keräillyt. Ihan alkuaikojen kuosit eivät miellytä, eikä uusimmassa mallistossakaan ollut oikeastaan kuin yksi kiva vaate. Muita kivoja merkkejä ovat Me&I, Maxomorra, Liandlo, Småfolk, Po.p... Ja mikä näitä kaikkia merkkejä yhdistää? Ovat kaikki ruotsalaisia. Unohtamatta tietenkään Lindexiä ja H&M:ää, joista meillä on myös paljon vaatteita, ja jotka myöskin ovat ruotsalaisia. Ruotsalaiset osaa vissiin tehdä kivoja lastenvaatteita. Toinen hyvä puoli, mistä pidän, on se, että vaatteet ovat pääosin luomupuuvillaa (paitsi Lindexillä ja Henkalla). Ja kolmantena puolena voisi mainita värien käytön. Tytöille valikoimat tuppaavat yleensä olemaan kovasti vaaleanpunavoittoisia ja vaikka meillä niitäkin on, niin on se kiva, että voi valita muitakin värejä. Toisaalta näiltä merkeiltä löytyy pojillekin kivan värisiä raikkaita vaatteita, kun ne marketeissa tuppaavat olemaan pelkkiä tummia sävyjä ja jotain hirviökuvioita.

Luettelemillani merkeillä esim. tunikan hinta on keskimäärin 30 €, jotkut vähemmän, jotkut enemmän. En kuitenkaan oikeastaan koskaan osta mitään normaalihinnalla, vaan joko käytettynä tai jollain hyvällä aleprosentilla eri nettikaupoista. Olen melko hyviä aleja viime aikoina löytänytkin, koska esim. huutiksestakin jos etsii, niin paljon siellä ei näiltä merkeiltä edes ole vaatteita myynnissä ja jos onkin, niin niissä hinnat nousevat nopeasti aika korkeiksi. Toisaalta, jos ostaa uutena, niin jälleenmyyntiarvo on kaikissa melko hyvä. Paitsi nämä ovat melkein kaikki sellaisia vaatteita, että ne mielellään säästäisi tulevillekin lapsille. 

Viime kesäksi ostetut mekot

Pitkähihaisia mekkoja syksyksi

Keskimmäinen kaupunkimekko oli sellainen, johon ihastuin niin, että sen ostin melkein normaalihinnalla, tosin oli siinäkin pieni alennus. Muut löytyikin sitten ihan huippuedullisesti.

Unihaalareita

Unihaalarit on aina ollu mun heikkous. Ne oli tosi sulosia vauvalla ja musta ne on edelleen kätevämpiä kuin 2-osaiset ihan sen takia, ettei ole selkä koko ajan paljaana. Ainoa miinus on se, että jos pitää käydä vessassa illalla ennen kun uni tulee, niin pitää riisua koko haalari, jotta potalla/pöntöllä käynti onnistuu. Käytettiinkin välillä 2-osaisia ihan siitä syystä, nyt voi taas palata haalareihin. Nämä löytyi myös yhden nettikaupan alesta ja sattui vielä niin, että oli jäljellä ainoastaan yhtä kokoa, joka oli meille juuri sopiva. Nämä ovat molemmat vielä vähän isoja, mutta kohta voidaan ottaa käyttöön, kun vähän hihoja käärii.

Velourpaita ja froteehousut

Tämä velourpaita oli kanssa sellanen, mikä oli pakko saada. Jotenkin on vaan helpompi käyttää vetoketjullisia huppareita tai pusakoita, niin tämä on jäänyt vähän vähemmälle käytölle. Housut olikin niin valtavan kokoiset, että jos en jaksa säästää, niin joutavat myyntiin.

Mulla on myös innokas pieni apulainen, kun näitä vaatteita kuvailin. Parhaita leikkejä on kun saa asetella jotain peittoja tai vaatteita ja laittaa niitä nätisti.

Piilotus

Tais olla sunnuntain Summerissa, jota katsoin ihan sivusilmällä, kun esiteltiin jotain nuorison uutta harrastusta, lankutusta ("tarkoittaa makaamista mahallaan kädet sivuilla odottamattomissa julkisissa paikoissa, tämän tapahtuman valokuvaamista ja kuvien levittämissä netissä"). Netistä löytyi sitten myös toinen samantyyppinen harrastus, pöllötys (sama asia, mutta toteutetaan pöllömäisessä asennossa).

No Apa on keksinyt tästä ihan oman version, joka on piilotus.

Jumppareppu

Ajateltiin loppusyksyllä mennä tytön kanssa yhteiseen jumppaan, johon tarvittiin jumppakassi. Sellaiselle oli kyllä muutenkin tarvetta ja vähän aikaa sitten sellainen löytyikin ihan vahingossa. En yleensä harrasta hirveästi tällaisia heräteostoksia, mutta  nyt oli niin meille sopiva kassi, että ostin sen samantien.

Jumppakassi "Pikku Myy"

Haalari + asusteet

Vihdoin pitkällinen huuto.netin seuraaminen tuotti tulosta ja saatiin meille ihan meidän näkönen haalari talveksi.

Kylmille keleille on punaiset Kuomat, jotka oli viime talvena vielä liian isot, josko menis vielä tämän talven ja punaiset jostain alesta ostetut rukkaset. Niiden kaveriks olis kiva vielä saada joku kirkkaanpunanen lämmin hattu. Toisina kenkinä on ruskea gore-tex kengät ja tilasin Tintulta tollasen ihanan karvahatun, joka itse asiassa mahtuu ihan hyvin omaankin päähän, joten ehkä me käytetään sitä sitten molemmat. :)

Mieletön kirppistuuri

Meillä lauletaan tosi tosi paljon ja on aina laulettu. Vaikka lainataankin hirmusesti kirjoja kirjastosta, laulukirjoja on hyvä olla ihan omiakin, kun niitä niin paljon käytetään. Ostin jo Apan ollessa vauva, vai oliko peräti syntynytkään, Niina Bellin "Pienet sammakot" -laulukirjan ja koska se oli niin hyvä, ostin saman tekijän muutkin kaksi laulukirjaa (unilaulukirja löytyi huutiksesta). Kirjat on kivoja myös siitä, että niissä on cd mukana, niin oppii itsekin sitten kaikki laulut oikein, eikä tarvitse luottaa ainoastaan omiin hatariin nuotinlukutaitoihin. Pari viikkoa sitten kirppiskierroksella satuin löytämään sarjan ensimmäisen kirjan "Ystäväni, tuttavani" 4 €:lla. Ainoa miinus oli, että ensimmäiseen kirjaan ei kuulunut mukaan cd:tä, enkä edes tiennyt, että siihen oli cd erikseen kuitenkin olemassa. No seuraavalla kerralla samalla kirppiksellä käydessä katselin yhdesässä pöydässä levyjä ja sieltä bongasin kirjaan kuuluvan levyn 2 €:lla. Miten voikin olla niin hyvä tuuri. Ja siinä vaiheessa olisi harmittanut todella, mikäli en olisi kirjaa aiemmin ostanut.

Kuvassa näkyvä Kiekumarallaa-kirja + cd löytyi myös 3 €:lla ja se oli ihan iskemätön, cd-kotelo oli vielä alkuperäisellä teipillä kiinni. Alarivin muidenkin kirjojen kanssa kävi hauska tuuri. Häntä pystyyn-kirja oli juuri ollut kirjakerhossa kuukaudenkirjana ja mietin ihan vakavissani sen ottamista, päätin kuitenkin lopulta olla ottamatta sitä. Käväisin Kirkkonummella lastentarvikekirpparilla ja sieltä satuin löytämään juuri kyseisen kirjan, joka maksoi 2 €. Cd:tä ei tällä kertaa ollut kirjan mukana, mutta ajattelin, että hyvä tuurini jatkuu ja jostain senkin levyn vielä löydän. No vielä ei ole tullut vastaan, mutta jatkan etsimistä. :)

Eilen tein vielä viimeisen löydön, joka sekin oli ollut kesän aikana jossain kirjakerhossa kuukaudenkirjana, mutta olin jättänyt välistä, Niina Bellin sarjan uusin kirja "Pikku juttu". Tähänkin kirjaan kuuluu cd, mutta muuten on vähän erilainen kuin aikaisemmat, laulujen lisäksi kirjassa on pieniä tarinoita ja lauluihin ei ole nuotteja. Tämä maksoi 8,50 €, mutta tämäkin oli ihan uusi ja käyttämätön.

Niina Bell: Pikku Juttu

Me & i

Jotenkin aina ajattelin, että en oikein välitä tämän merkin vaatteista, enkä niitä ala meille ostelemaan. Nettisivujen mukaan vaatteet ei todellakaan ole mitenkään omaan makuun. Päädyin kuitenkin kutsuille ja olin myyty saman tien. Edelleenkään kaikki kuosit eivät miellytä, mutta eniten miellyin ehkä laatuun ja siihen, miten mielettömän pehmeiltä kaikki vaatteet tuntuivat. Ja koska ne vissiin oikeasti ovat kestäviä ja hyviä, on niitä nyt muutamia tullut meillekin.

Nämä kaikki ostettu alesta

Vähän aikaa sitten pidin myös omat kutsut, joista meille kotiutui muutama vaate. Ja nämä todellakin näyttävät ihan eriltä livenä, kuin nettisivuilla. Siellä jotenkin kaikki väritkin näyttää valjuilta, eikä niin kivoin värikkäiltä, kuin todellisuudessa ovat.

Garden Tunic (kuva lainattu)

Tämä tunika, joka oli luonnossa tosi kaunis, mustat legginsit ja ruskeat housut turkooseilla polvipaikoilla. Itselle tulee harvoin näin arvokkaita vaatteita ostettua, mutta nyt otin tämän:

CB for all occasions dress (kuva lainattu)

Tämäkään ei näytä musta kuvassa oikein miltään, mutta oli ihan mielettömän ihana päällä ja todellakin sopii kivoine yksityiskohtineen kaikkiin tilanteisiin pienillä muutoksilla.

Heurekassa

Viime viikonloppuna kun pääsi ilmaseks sisään Heurekaan, niin hyödynnettiin se ja lähdettiin kattelemaan mitä siellä olis. No eihän siellä tolle 2-v:lle vielä paljon ollut, mutta ihan hauska päivä ja pääsi ite katsomaan uudet näyttelyt. 

Kuperkeikkoja

Kuperkeikka uudessa Dunsin ampparimekossa.

Kotia

Harvoin on kotona leikkokukkia, vaikka ne tois niin kivaa piristystä.

Syksy

Aluksi tuntui ihan katastrofaaliselta se, että tulee syksy ja kylmä. Ensimmäiset kylmät aamut tuli niin yhtäkkiä yllätten helteen jälkeen, että ei ehtinyt ollenkaan varautua. Nyt kuitenkin kun vähän syksyisempää, muttei kuitenkaan vielä kylmää, on ollut jo hetken aikaa, alkaa syksyn tuloonkin jo sopeutua. Olen aina pitänyt siitä, että on erilaisia vuodenaikoja ja jokaiseen aikaan liittyy oma tunnelmansa ja omat juttunsa. Nyt kuitenkin ahdisti jotenkin enemmän se, että pitää siirtyä keveistä kesävaatteista kohta kaikenmaailman villahaalareihin ton uhmaikäsen kanssa, joka haluaa pukea kaiken itse. Toivottavasti siinä vaiheessa taidot olis jo vähän paremmin tahtomisen kanssa samalla asteella.

Nyt olen kuitenkin jo ihan innoissani syksystä, kun olen tehnyt lukkarit ja suunnitellut syksylle kuntoiluja. Ihan kivaa on myös se, että kun menee ulos, ei heti ole sellanen tukalan kuuma, kun vähän aikaa sitten vielä oli. Vaikka ihanaa olikin. Ja ihania on nämä ilmat, kun voi olla ulkona farkuissa ja huppareissa, jotka tosin menevät tosi nopeasti ohi, kun sitten pitääkin jo siirtyä niihin välikausihaalareihin.

Alunperin syksylle piti tulla ainoastaan gradun tekoa, mutta nyt jotenkin kummllisesti kalenteri on täyttynyt kaikenmaailman muistakin kursseista, jotka jo itsessään työllistäisivät ihan tarpeeksi. Haluan myös ehdottomasti käydä jumppailemassa, joten olen etsinyt edullisia ja mielekkäitä kuntoilumahdollisuuksia. Nyt taidan kuitenkin kallistua ottamaan yliopistoliikunnan jumppakortin, koska sillä tosiaan saa käydä niin paljon kun haluaa/ehtii ja tuntivalikoimakin näytti ihan hyvältä ja monipuoliselta. Lisäksi hinta on niin halpa, että voi melkeen sanoa, että ilmanen ja Otaniemeenkin on avattu nyt uusi sali, joten koska voin käydä myös siellä tunneilla, kortti olisi todella hintansa väärtti.

Maanantai piti aluksi olla ihan vaan kotipäivä, mutta sinnekin tuli sopivasti yksi kurssi, joten joka päivälle on jotain. Onneksi toisessa periodissa vähän helpottaa. Perjantaille ajattelin ottaa äiti-lapsi-jumpan, jotta pääsen itsekin harrastamaan jotain Apan kanssa, jonka syksy menee aika lailla mummolassa muuten. Toistakin jumppaa harkitsen vielä, joka on sitten vaan loppusyksyn ja lauantaisin.

Ja ennen kuin huomaakaan, on maassa lunta ja joulu lähestyy. Joulu on ihana ja tänä vuonna ei pitäis lahjoistakaan tulla suurta stressiä, koska ihan paria lukuunottamatta kaikki on jo ostettu ja ne vois melkeen jo pakatakin kohta, kun sitten joulunalla on varmaan muutakin tekemistä. No ehkä sinnekin pitää jotain jättää, että pääsee joulufiilikseen. Ja kohta kun illat pimenee, saa taas poltella kynttilöitä ja nyt tänne uuteen asuntoon saakin kaikkiin kivohin paikkoihin niitä laitettua. Joten tervetuloa syksy, sitä nopeamminhan se on taas uusi kesä. :)

Palapelejä

Apa rakastaa palapeleja. Niitä tehdään joka päivä ja koko ajan pitää ottaa uusi. Olen ostellut niitä kirppareilta, koska niitä löytää sieltä aika paljon ja todella halvalla. Ja kiinnostaa minkä kiinnostaa, niitä voi sitten taas myydä pois, kunhan menettävät mielenkiintonsa. Nuppipalapelit alkaa olemaan jo liian helppoja, ni nyt oon ettiny vähän haastavampia.

Viime kirppisreissulla kun oikein hakemalla hain palapelejä, niin löytyi tällanen kasa:

 

6 peliä ja hintaa yhteensä 3,60 €. Kolme annoin jo ja kolme säästin vähän myöhempään, kun olivat sen verran vaikeempia. Tossa kirppistelyssä on se, että jos paikan kiertää kerran, ni yleensä löytää ehkä yhen kivan jutun, jos sitäkään. Mutta sit jos on sen verran aikaa, että ehtii tekemään vielä toisen kierroksen, niin sit sieltä jotenkin paljastuu ihan uudet jutut ja sit yleensä löytää vaikka mitä. Niin kävi taas, meinasin joutua pois vaan yhden pelin kera, mutta kun äkkiä kävin toisen kierroksen niin löysin parista pöydästä ihan huippulöytöjä. Esim. noi alarivissä olevat oli kaikki 0,20 €/kpl. 

Vappu

Vappuaattona oltiin Apan kummitädin luona syömässä. Tarjolla oli itsetehtyä perunasalaattia, kanaa, maissia ja tomaattia ja paprikaa. Oikein hyvät oli ruuat. Jälkkäriksi sitten munkkeja ja irtsareita. Muuten meno oli oikein rauhallista, pojat katto jotain lätkäpeliä ja lapset leikki ja SÖI. Se syöminen tais olla se hauskin juttu.

Vappupäivänä lähdettiin sitten samalla kokoonpanolla Korkeasaareen. Eka oli tarkotus mennä Kaivariin, mutta keksittiinkin mennä katsomaan eläimiä. Apaa taisi reissu vähän jännittää, koska mentiin kavereidin autolla, joka oli vissiin vähän outoa. Sillä ei ole koskaan autossa vielä ollut paha olo, eikä ole elämänsä aikana vielä kertaakaan oksentanut, mutta nyt just ennen perille pääsyä, tuli kaikki aamupalaomenat syliin. Ja ihan yhtäkkiä, kun eipä noi pienet lapset kaiketi hirveesti valita, jos on paha olo.

Kerranki tuli mentyä vähän viileämmällä ilmalla kun yleensä, niin eläimetkin oli ulkona. Siellä tuli aika paljon käveltyä ja kateltua eläimiä. Tosin sielläkin hitti tais olla liukumäki. Otettiin valokuvia, syötiin jädet ja lopuksi käytiin vielä ostamassa lelupuodista pieni pinkki papukaija, jonka voi laittaa johki roikkumaan. Keksin vasta kotona, että niitä olis pitänyt ostaa vielä muutama lisää, niin niistä olis saanu hienon kollaasin seinälle. Voi olla, että ei tuu enää mentyä tänä kesänä uudestaan, mutta jos joku tuttu menis, niin vois tuoda meille noita papuja (niinkun Apa sitä kutsuu).

Ja tais olla myös aika raskas ja väsyttävä reissu, kun Apa nukahti autoon ja jatkoi unia rattaissa 3 h 45 min.