Blushing Bride

Etsiskelin joku aika sitten nude-väristä lakkaa ja päädyin sivuille, jossa myytiin Essien lakkoja. Viisaita ovat ne ihmiset, jotka ovat keksineet nimetä kynsilakkoja hauskoilla tavoilla. Törmäsin siis kynsilakkaan, jonka nimi oli "Blushing Bride" ja häiden kynnyksellä se lähti tilaukseen ihan nimensä takia. Toki värikin näytti etsimältäni. 

Essie "Blushing Bride"

Tämä olikin kuitenkin täysin läpikuultava lakka, jolla ei saa mitään peittävyyttä aikaiseksi. Olen käyttänyt tätä  nyt muutaman kerran, mutta en vaan osaa päättää, pidänkö tästä vai en. Kynsistä tulee supersiistit ja huolitellun näköiset, mutta samalla ehkä hieman kellastuneen oloiset. 

Samaan lopputulokseen pääsee siis varmasti millä tahansa kirkkaalla päällyslakallakin. Samaan tilaukseen olin klikannut toisenkin Essien lakan, mutta koska se olikin itse asiassa huomattavan samanlainen kuin tämä, mieleeni tuli, että voisin vaikka arpoa sen täällä blogissa lähiaikoina. :)

Essien kynsilakkoja näytetään edelleen myytävän täällä ihan hyvässä alessa, jos joku kiinnostui.

Täydellinen motivaation puute

Yhtenä päivänä yliopiston vessassa(!) iski tajuntaan, miten monta pitkää vuotta siellä onkaan jo tullut vietettyä aikaa. Vessassa ehkä juuri siksi, että siellä on käyty näiden vuosien aikana satoja ja satoja kertoja. Ennen luentoja, luentojen jälkeen, ennen tenttejä ja tenttien aikana.

Niille, jotka eivät ole koskaan käyneet yliopiston vessassa, niin siellä näyttää lähes poikkeuksetta tältä:

 

Ei ehkä heti uskoisi.

Mutta nyt on iskenyt ihan totaalinen motivaation puute, tai onhan se ollut jo pidemmän aikaa. Ei vaan jaksais sitten millään. Tänään oli taas yksi tentti, joka varmasti menee läpi, niin ollaan taas 5 op lähempänä loppua. Sitten kun olis vielä jäljellä noi kaikkein isoimmat ja tuskaisimmat projektit. Nyt olis vaan tosi kiva keskittyä vaan tekemään töitä. Ja harrastaa ja hoitaa itseään. On ihana harrastaa liikuntaa ja tehdä kavereitten kanssa asioita. Ja olis vaikka kuinka paljon kaikkia harrastuksia, mitä olis kiva alottaa ja kirjoja, mitä haluis lukea ja ja ja ...  Tosin nykyään olen oppinut sen, että itsen hoitaminen ja läheisten ihmisten kanssa oleminen menevät opiskelujuttujen edelle, tosin ehkä juuri siitä johtuen hommat tuntuvat vain viivästyvän. Onneksi on olemassa suht selkeä takaraja, johon mennessä kaiken on vaan oltava tehtynä. 

Naimisiin.

2 viikkoa sitten sanoimme vihdoin toisillemme tahdon ja pääsinpäs naimisiin ennen kuin ehdin täyttää 30. Oma henkilökohtainen takarajani. :) Juhlat olivat ihanat ja kaikin puolin onnistuneet ja itse asiassa parhaat häät, joissa olen ollut. Vieraatkin tuntuivat nauttivan olostaan.

Uusi neule

Joihinkin vaatteisiin syntyy joku merkitys ja joihinkin syntyy tunneside, jos niitä käyttää jossain tietyissä tilanteissa. Näin kävi esimerkiksi viimeisimmälle mekkohankinnalleni, josta sittemmin tuli polttarimekko. Joskus saatan ostaa jonkun vaatteen myös siksi, että se sopisi hyvin johonkin tiettyyn työtehtävään. 

Torstaina luennolta kotiin mennessäni silmät osuivat Noa Noan ikkunassa vaaleaan neuletakkiin. Omistan jo ihan samantyylisen, jonka pelastin muutama vuosi sitten kaverin kirppistavaroista ja jota olen käyttänyt tosi paljon. Niin paljon, että sen kunto alkaa olla sellainen, ettei sitä enää ihmisten ilmoilla viitsi pitää. 

Perjantaina päätinkin käydä luentojen välissä sovittamassa ikkunassa näkemääni neuletta. Se istui täydellisesti ja oli muutenkin tosi kaunis. Koska sain myös perjantaina tietää, että sain hakemani työpaikan, päätin investoida neuleeseen, vaikka hinta vähän kirpaisikin. Nyt kuitenkin paidan ostoon liittyi joku merkitys ja edellisen paidan kokemuksesta tiedän, että tulen käyttämään tätä uuttakin tosi paljon. Taidanpa pukea sen päälleni ensimmäisenä työpäivänä. 

 Kuvassa ei näytä juuri miltään, mutta päällä oli täydellinen!

Kevään ensi tulppaanit

Mies kantoi kaupasta uuden työpaikan kunniaksi 30 tulppaania. Niitä tuli yhteensä 7 maljakollista ympäri asuntoa, kyllä nyt on keväistä ja pirteää. 

And that's who I am

Nappasin tämän Oma Koti Valkoisen Miialta.

Kuvat löytyi täältä.

Oliko näissä jotain yllättävää?

Neuropsykologiaa

Olen pari iltaa istunut neuropsykologisella luennolla, joka on ollutkin hurjan mielenkiintoista. Pohjimmiltaan ihmisten käytös on hyvin pitkälti riippuvaista aivoista ja perusbiologiasta. Toki luentojen lyhyyden vuoksi aiheeseen sai vain pienen pintaraapaisun, mutta ihmisten käytös on aina jotenkin selitettävissä aivotoiminnoilla.

Muutama omasta mielestä tärkeä pointti lyhyesti, jotka jäi omaan mieleen:

• Paradoksaalisesti esim. ADHD-oireinen lapsi riehaantuessaan pyrkiikin omaehtoisesti kompensoimaan väsymistä 
• Edelliseen liittyen, kun lapsi häiriköi luokassa, aiheuttaa luokasta poistaminen "laumastahylkäämisreaktion", joka pahentaa tilannetta (valitettavasti tähän ei saatu mitään vaihtoehtoista toimintatapaehdotusta)
• Lähes poikkeuksetta ongelmaisilla lapsilla ja nuorilla on havaittavissa kausaaliketju paljon videopelejä - "roskaruokaa" - vähäinen uni ja liikunta => aivot ylikuormittuvat 
• Kun ylikuormitus tapahtuu, aivot menevät "autopilotille", eikä käytös ole enää hallittua
• Ihmisen ja aivojen kehitys tapahtuu evolutiivisesti, jolloin tulevien ihmisten aivot  muokkautuvat nykyelämän vaatimuksia vastaaviksi => ihmisten aggressiivinen käytös lisääntyy, mikä onkin jo nähtävissä (tästä en valitettavasti kirjoittanut enempää muistiinpanoja, joten en osaa sitä tarkemmin selittää) Hyvin loogista kuitenkin ja antaa ehkä osaltaan selityksensä siihen, miksi nykyään on niin paljon erilaista pahaa, kuin ennen.
• Nykyinen paljon arvostettu multi-taskaaminen onkin itse asiassa tosi huono juttu aivoille, kun aivot eivät saa mahdollisuutta keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. 
• Nykyihmisten on myöskin hyvin vaikea sietää mitään epämieluisaa ja kaikki mieliteot pitää saada toteuttaa samantien. 
• Positiivisempi asia loppuun, ihminen, jolla on hyvät sosiaaliset tukiverkostot, elää todennäköisesti pidempään ja aivot voivat paremmin. Toisaalta surku niiden puolesta, kenellä näin ei ole. Ja vaikka tämäkin tuntuu itsestäänselvyydeltä, ei sitä tule ajatelleeksi, että se on ihan aivo- ja biologisperäistä. 

Tämän perusteella ei tarvitse yhtään ihmetellä esimerkiksi sitä, miksi kouluissa käytös- ja muut häiriöt ovat niin paljon lisääntyneet, kun ei ennen vanhaan ollut mitään ongelmia. Ympäristö muokkaa ja niin edespäin. Tuli myös mieleen, että mitenhän huonossa kunnossa omat aivot ovat, kun multitaskaaminen on toinen luontoni. Kuten näkyi olevan monen muunkin; luentosalissa varmaan 1/3 teki samalla jotain ihan muuta kuin keskittyi luentoon.

Hieman teoreettisempaa ja raskaampaa luettavaa tällä kertaa. :) Jos yrittäisi vähän rauhoittua ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan (kuten opetetaan jo Franklin-sarjassa, joka on 3-vuotiaamme lempiohjelma). 

Huono päivä?

Joillain ihmisillä on ilmeisesti aina huono päivä. Minkähänlaista elämää se on.. Tänään eivät juna-aseman rullaportaat toimineet. Yläkertaan piti kävellä. Siis kävellä! Niin eikö sieltä itseni takaa ala samantien kuulua harjaantunutta valitusta. On kuulemma joku sadistinen henkilö, joka pitää portaita ilkeyttään pysähdyksissä. Vähän vaikea uskoa, että näin olisi. Toki ymmärrän, että joidenkin on vaikea kävellä, mutta eikö silloin voi ihan suosiolla käyttää hissiä. Ja yleensä ne eniten vaivaset on niitä jotka valittaa vähiten. Tämä yksilö vaikutti ainakin ihan hyvinvoivalta - noin niinku fyysisesti.

Itse ajattelen niin, että tuli taas 20 askelta hyötyliikuntaa. Ja tuo ko. purkaus enemmänkin huvitti. Mutta koska negatiivinen ilmapiiri ja yleinen  epäkohtien lietsonta leviää niin paljon helpommin, niin voisko vaan olla hiljaa, jos joku ottaa päähän. Yhtenä toisena päivänä konduktööri toivotti junassa hyvää päivänjatkoa ja varoitti liukkaasta laiturista, niin eikös eräs vanhempi herrasmies heti tokaissut, että "olipas teennäistä". Voi voi.

Olisko elämä vähän helpompaa, jos edes yrittäis olla hyvällä tuulella.

Hyvää tuulta siis kaikille ketkä tänne eksyy!!

P.s. Tämä oli ensimmäinen puhelimen kautta tehty blogaus, toimii näköjään näinkin.

Täydellinen kalenteriratkaisu

Olen jo muutaman vuoden teettänyt keittiöön kalenterin A:n kuvilla. Nyt viimeisin jäi kuitenkin melko vähälle käytölle, joten päätin olla teettämättä täksi vuodeksi. Kuitenkin lähes joka päivä keittiössä tuli joku tilanne, jolloin teki mieli tarkistaa päivämäärä pikaisesti seinältä. Sattumalta törmäsin toisen blogin kautta Muslan sivuilla olevaan tulostettavaan kalenteriin. Koska kalenteri simppeliydessään miellytti myös silmää, vaikkei ehkä ihan ominta tyyliäni olekaan, keksin keittiöön loistavan kalenteriratkaisun, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. 

Seinässä oli vanhan kalenterin paikalla naula ja vaatehuoneen uumenissa muistin olevan tyhjän valkoisen kehyksen. Kalenterikuvat tulostumaan (kaverin avulla), ensimmäinen kuukausi kehyksiin ja seinälle. Ja jotta pysyn ajanlaskussa ja oikeassa päivässä mukana, taulun päällä voi poispyyhittävää tussia, jolla saa ruksittua päiviä sitä mukaan, kun niitä eletään. Plus voi jättää mukavia viestejä muille perheenjäsenille. Viestit kun saa kätevästi pyyhittyä paperilla pois, kun eivät ole enää ajankohtaisia.