Ruokakriitikointia

Olispa ihana olla joku ruokakriitikko, joka sais käydä syömässä kivoissa paikoissa ja joku vielä kustantais sen ilon. Tosin oma hyvin rajoittunut makuaistini aiheuttaisi luultavasti arvioita, joista valtaosa ihmisistä olisi täysin eri mieltä. Arviointeja kirjoittelen kyllä mielelläni, tosin harvakseltaan, kun kovin usein ei tule uusissa paikoissa ruokailtua. Eilen kävimme kuitenkin ystävien kanssa syömässä paikassa nimeltä Kitchen & co., joka oli kaikille uusi kokemus.

Meidän pöytävaraus oli jo kuudelta, joten oli melko hiljaista kun saavuttiin paikelle. Ruokailun lopussa kaikki pöydät näyttivät kuitenkin olevan jo täynnä. Sisustus paikassa oli kiva, pöydät tarpeeksi erillään toisistaan ja paljon kynttilöitä luomassa tunnelmaa. Ei tullut otettua paikasta kuvaa, mutta ruuista kylläkin (jotka tosin valitettavan huonolaatuisia kameraotoksia).

Alkulankku

Alkuruuaksi otin alkulankun, joka sisälsi viittä erilaista pientä osasta. Yleensähän en alkuruokiin koske, koska pääruuassakin on ihan tarpeeksi haastetta saada kaikki syötyä, mutta nämä oli sen verran pieniä makupaloja, että eivät paljoa vieneet tilaa varsinaiselta ruualta. Maa-artisokkakeitto oli annoksen ainoa lämmin osa, ja se olikin tosi hyvää ja pehmeää. Punajuuri- créme brûlée oli melko mielenkiintoinen, koska päällä oli tosiaan brüléeseen kuuluva sokerikuorrute päällä, mutta hyvää sekin. Alarivissä oli hiillostettua lasimestarin lohta, häräntartar sekä rapukakku & sitruunadressing. Härkää oli eniten haasteellinen, uskaltauduin kuitenkin pienen palan maistamaan. Loput tosin meni parempiin suihin, kun en kovin ole raa'an lihan ystävä. Samoin lohta jätin hintsusti, koska sekin oli raaka sisältä. Hyvä kokemus kaikkineen kuitenkin.

Siikaa, jonkunlaisia sipuli-perunoita ja simpukkavaahtoa

Otan hyvin usein tämänkaltaisissa paikoissa päivän kalan, koska se on aina turvallisempi valinta kuin liha. Tällä kertaa oli tarjolla siikaa, jota en muistakaan syöneeni, en ehkä koskaan. Kalan alla oli perunoita jossain sipuli (ehkä myöskin purjo) -soossissa ja ympärillä simpukkavaahto. Simpukkavaahto ei maistunut yhtään simpukoilta, tosin en tiedä miltä ne maistuvat. Mutta annos oli erittäin erittäin hyvä ja maukas. Just just jaksoin syödä kaiken, vähän pienempikin olis itselle riittänyt. Mutta ehdottomasti voisin syödä tätä vielä uudestaan. Nam! Ja kuten tarkkanäköisimmät huomaavat, lautasen takana näkyy myöskin viinilasi, joka on kuin onkin omani. En siis viiniä juo koskaan, mutta nyt rohkaistuin aikuismaisesti ottamaan lasillisen valkoista ja se oli sen verran juotavaa, että koko lasi uppos. Samassa ajassa kun muu pöytäseurue tuhosi pari pulloa punasta. :)

Suklaabrownie ja vaniljajäätelöä

Jälkiruuat harvoin pettävätä ja ovatkin ehdottomasti ateroiden kohokohtia. Jälkiruokakokemus oli täydellinen tälläkin kerralla. Kolme seurueestamme luotti suklaabrownieen ja enpä taas muista, koska olisin yhtä hyvää annosta saanut. Luvatun suklaakakun ja jäätelön lisäksi annoksesta löytyi suklaakastiketta, vadelmia ja jotain vadelmasoossia ja suklaan kanssa taivaalliselta maistuvia suolaisia pähkinöitä. Kaikki annoksessa toimi vaan täydellisesti yhteen. Tosin koko oli pieni, mutta ehkä ihan hyvä niin, vähänkin suurempi annos olisi luultavasti aiheuttanut pahan olon, jota ei koskaan suklaata syödessä osaa tarpeeksi aikaisin ennakoida.

Voin siis suositella ko. ravintolaan ja luultavasti tulemme vierailemaan siellä toistekin. Myös palvelu oli hyvää, ystävällistä ja asiantuntevaa.